Satama luottaa kasvu-uran löytymiseen

Turun satama kärsii myös viime aikojen heikosta talouskehityksestä. Sataman tavaraliikenne putosi viime vuonna 6,5 prosenttia. Myös matkustajamäärässä oli laskua reilu kaksi prosenttia.

Satama pääsi jo hyvää kasvuvauhtiin, mutta myönteinen kehitys kääntyi kesän jälkeen laskuun. Laskua oli eniten tuonnissa ja Venäjän kauttakulkuliikenteessä. Kemian-, metsä-, ja metalliteollisuuden tuotteita kuljetettiin myös viime vuotta vähemmän.

Ikävän lisänsä sataman kehitykseen toi myös vuodenvaihteessa lopetettu SeaRail-liikenne. Nyt tavara kulkee junista laivoille vain rekkojen konteissa.

Vaikka tilanne on haasteellinen, ei satamassa ole suinkaan heitetty kirvestä kaivoon. Viking Linen uusi terminaali ja loppuvuodesta valmistuva uusi laiva tuovat varmasti kaivattua spurttia matkustajamääriin.

Tavarapuolella taas uskoa tulevaisuuteen valaa Pansion sataman kehittäminen. Entisen junalauttaliikenteen siirtokuormahalli on jo saneerattu jakeluvarastoksi ja seuraavassa vaiheessa rakennetaan jo uutta varastotilaa 40 000 neliön verran.

Turku on saanut viime vuosina merkittäviä toimijoita nimenomaan sataman logistiikkapuolelle. Pansioon panostaminen tukee tätä kehityskulkua, ja neuvotteluja uusien yritysten sijoittumisesta alueelle käydään jatkuvasti.

Satamassa katsotaan toiveikkaina myös EU:n suuntaan. EU:n komissio julkisti lokakuussa ehdotuksensa Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi. Ehdotuksessa Turku, Helsinki ja Hamina/Kotka ovat nimetty niin kutsutun ydinverkon satamiksi.

Tämä tarkoittaa mahdollisuutta saada EU-tukea esimerkiksi erilaisiin verkkoa tukeviin ratahankkeisiin. Turku onkin jo päättänyt, että vaikka SeaRail-liikenne loppui, raideyhteydestä satamaan pidetään kiinni.

Matkustajaliikenteessä se on jo sinänsä kilpailuvaltti, että risteilymatkailijat voidaan kuljettaa junalla suoraan satamaan. Raideyhteys on tarpeellinen myös mahdollisen pikaraitiosuunnitelman toteutumisessa. EU:n myötämielinen suhtautuminen raideliikenteen kehittämiseen saattaa tuoda Turulle vielä monta kaivattua tukieuroa.

Tomi Kangasniemi