Hallitus torjumaan nuorten syrjäytymistä

Eräs vaikeimmista ongelmistamme on nuorten syrjäytyminen. En tiedä suurempaa yhteiskunnallista tyhmyyttä kuin se, että annamme nuorten ihmisten ajautua sivuraiteille. Suomessa on kasvava joukko nuoria ja nuoria aikuisia, jotka eri syistä jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle.

Syrjäytyminen on usein seurausta työttömyydestä, koulutuksen puutteesta tai oman alan huonosta työtilanteesta. Usein taustalta löytyy ongelmia perheessä tai lähipiirin kanssa. Meidän tulee toimia niin, että kaikille voidaan tarjota turvallinen lapsuus sekä mahdollisuus vastuun ottamiseen omasta elämästä. Aina tämä ei ole helppoa ja pelkkä mahdollisuuskaan ei aina riitä. Tarvitaan aktiivisia toimia syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien auttamiseksi. Suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varaa menetettyihin sukupolviin.

Sen lisäksi että syrjäytyminen on inhimillinen tragedia, sillä on myös kansantaloudellisia vaikutuksia. Työelämän ulkopuolelle jääneen perustoimentulon kustannukset 40 vuoden ajalta arvioidaan olevan noin 750 000 euroa. Lisäksi tulevat välilliset kustannukset menetettyinä verotuloina ja muina sosiaalimenoina. On siis sosiaalisesti ja kansantaloudellisesti äärimmäisen tärkeää lisätä panostuksia nuorten auttamiseksi.

Väestön ikääntyessä pienempi työikäisten joukko kantaa verotuloillaan kasvavan vanhusikäisen väestön ja lasten palveluiden tarvitseman rahoituksen. Onkin erityisen tärkeää, että jokainen työkykyinen saataisiin töihin. Paljon puhutaan tulevasta työvoimapulasta ja erilaisista keinoista sen korjaamiseksi. Minusta ylivoimainen keino on aloittaa työllistämällä nuoret, sillä nuorissa on laskennallisesti suurin potentiaali työurien pidentämiseksi.

Hallitus kantaa huolta siitä, että nuoret pääsevät koulutuksen ja työn kautta kiinni työelämään. Vastaus tähän on ensi vuonna voimaan tuleva nuorten yhteiskuntatakuu, jota rahoitetaan vuonna 2013 noin 60 miljoonalla eurolla. Sen mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tämän lisäksi käynnistetään nuorten aikuisten osaamisohjelma, jolla tarjotaan ammatillista koulutusta ilman koulutusta jääneille 20-29-vuotiaille.

Koulutuksella on tutkitusti yhteyttä työllistymiseen. On ikävä huomata, että vuosittain noin 4 000 nuorta jää peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa. Lisäksi moni nuori keskeyttää ammatti- tai lukio-opintonsa. Tällä hetkellä arvioidaan, että kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien kouluttamattomien nuorten määrä on noin 40 000.

Olen iloinen siitä, että vihdoinkin tapahtuu laajalla rintamalla konkreettisia asioita nuorten syrjäytymisen estämiseksi. Heikosta taloustilanteesta riippumatta nuoriin satsataan. Merkittävää on myös presidentti Sauli Niinistön aloittama työ nuorten puolesta. Hänen arvovallallaan aihe saadaan viimeistään politiikan tärkeimpien asioiden listalle. Suomalaisilla perheillä ja nuorilla on ongelmia, heitä on autettava.

Petteri Orpokansanedustaja (kok.),kuntavaaliehdokas