Tutkija: Keskimääräinen viikkoraha on ala-asteikäisellä 5–7 euroa

Pääsääntö on, että talouden taantuma ei suuresti vaikuta viikkorahoihin, sillä lapsen menoista karsitaan viimeisenä, Terhi-Anna Wilska huomauttaa.

Johanna Erjonsalo

Palkanmaksun aika. Taasko se viikko vierähti? Mitä? Jäikö viime viikko ja sitä edellinen väliin?

Moni lapsiperhe pohtii, miten usein viikkorahaa maksaisivat ja millä summalla. Onko viikkoraha sittenkään oikea vaihtoehto?

Vai pitäisikö lapselle antaa raha vain silloin, kun hän sitä tarvitsee?

Tutkijan mukaan alle puolet suomalaislapsista saa yhä viikkorahaa.

Viikkorahan määrä on Terhi-Anna Wilskan mukaan kasvanut maltillisesti.

– Viikkorahat ovat kehittyneet samaa tahtia kuin väestön tulokehitys. Mitään suuria kasvu- tai laskupiikkejä ei ole ollut. Suurin piikki tähän mennessä oli 2000-luvun alussa, kun markka vaihtui euroon.

Lapsen menoista karsitaan viimeisenä.”

Poikkeuksiakin on. Jos lapsi on saanut kohtuullisen suurta viikkorahaa ja perheen taloudellinen tilanne muuttuu äkillisesti, lapsen viikkoraha luonnollisesti putoaa.

– Pääsääntö on, että talouden taantuma ei suuresti vaikuta viikkorahoihin, sillä lapsen menoista karsitaan viimeisenä, Wilska huomauttaa.

Viikkorahan maksamisella on merkitystä, koska lapselle oma raha on pienessä mittakaavassa yhtä tärkeää kuin aikuisellekin.

Tutkija sanoo, että lapset ja nuoret pitävät säästämisestä.

– Noin puolet laittavat viikko- ja lahjarahoistaan ainakin osan säästöön, ja nauttivat siitä, että heillä on ylimääräistä rahaa.

Lapselta saattaa hävitä oman rahan käsitys, kun hän saa rahaa aina pyytäessään.”

Osa perheistä ei maksa viikkorahaa lainkaan, vaan antaa rahaa lapselleen, kun tämä tarvitsee sitä.

Tässä tavassa on Wilskan mukaan omat riskinsä.

– Lapselta saattaa hävitä oman rahan käsitys, kun hän saa rahaa aina pyytäessään.

Vanhemmillakaan ei välttämättä ole todellista mielikuvaa, kuinka paljon he ovat antaneet rahaa tietyssä ajassa.

Viikkorahat opettavat lapsen paremmin hallitsemaan rahan käyttöään.

– Kun summa, käyttökohde ja säännöt on sovittu ja niissä pysytään, Wilska täsmentää.

Hän sanoo, että osa vanhemmista maksaa viikkorahan lisäksi – tai pelkästään – lapselle hänen tekemästään suorituksesta.

Pojille luvataan suorituksista yleensä useammin rahaa kuin tytöille.

– Pojille maksetaan useammin esimerkiksi hyvistä kouluarvosanoista. Jokaisesta hyväksi katsotusta arvosanasta kokeessa tai todistuksessa saa tietyn summan.

Osa perheistä on päättänyt maksaa kotitöistä. Hyvä puoli on, että lapsi oppii tekemään työtä.

Ongelmaksi saattaa tulla, että tavallisia kotitöitä ei tehdä, jos työstä ei makseta.

Keskimääräinen viikkoraha ala-asteikäisillä on 5–7 euroa. Yläasteella viikkoraha on 10–15 euroa.

– Maksetut viikkorahat vaihtelevat +-10 euroa perhe- ja lapsikohtaisesti. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä pienempi ero on.

Wilska ei usko, että viikkorahat katoavat tulevaisuudessa kokonaan.

– Maksamisen säännöllisyys saattaa vaihdella. Välillä viikkoraha jää maksamatta ja sitten maksetaan useampia viikkoja kerrallaan. Jotkut lapset saavat kuukausirahaa.

Viikkorahaa vertailtaessa on huomioitava, mitä lapsen pitää sillä hankkia.

– Osa ostaa pelkkiä herkkuja, osa joutuu ostamaan esimerkiksi myös kaverilahjat viikkorahoillaan.

Yleisimmin viikkoraha kuluu karkkeihin, herkkuihin ja pikkutavaroihin ja -teknologiaan.

– Käyttökohteet ovat pysyneet vuosikaudet samanlaisina.

– Osin siihen vaikuttaa viikkorahan määrä, koska se on varsin pieni, eikä se ole merkittävästi kasvanut reaalisesti, sen käyttökohteetkin pysyvät lähes entisenlaisina.

Nuorten herkuttelua kritisoidaan välillä ankarastikin. Wilskasta ei ole huolestuttavaa, että lasten ja nuorten viikkorahat kuluvat herkutteluun.

– Koska viikkoraha on kohtuullisen pieni, herkuttelu ei ole lapsille terveysriski. Merkittävämpää on, kuinka paljon vanhemmat ostavat lapsilleen herkkuja ja millaiset perheen ruokatottumukset ovat yleisesti.

Kuka Terhi-Anna Wilska?

sosiologian professori Jyväskylän yliopistossa

Tutkinut parin vuosikymmenen ajan kulutuskäyttäytymisen, kulutusasenteiden ja elämäntyylien muutoksia.

Puhunut lasten ja nuorten medialukutaidon kehittämisen puolesta.

Uskoo, että kulutus on muuttunut nuorille arkiseksi toiminnoksi, jota ei tarvitse problematisoida.

Lapsiin suunnattu markkinointi on hänestä Suomessa varsin tiukasti rajoitettua. Brändit eivät ole Wilskan mukaan suomalaislapsille niin tärkeitä kuin yleensä kuvitellaan.

Pienituloiset panostavat jälkikasvuun suhteessa eniten

Alle 18-vuotiaiden osuus perheen kulutuksesta on kasvanut.

Samaan aikaan tulo- ja kulutuserot ovat lisääntyneet perheiden välillä.

Silti pientuloisissa perheissä panostetaan Wilskan mukaan jälkikasvuun suhteellisesti enemmän kuin suurtuloisissa perheissä. Yleensä kuluttaminen kohdistuu silloin lasten harrastuksiin.

Harrastuksiin, urheiluvälineisiin, tekniikkaan ja tapahtumissa, konserteissa ja elämyskeskuksissa käynteihin panostetaan enemmän, kun kalliit yhteiset projektit, kuten matkat, vähentyvät.

Lasten ja nuorten sananvaltaa kulutuspäätösten teossa ei pidä Wilskasta väheksyä.

Jälkikasvu vaikuttaa voimakkaasti erityisesti ruuan ja päivittäistavaroiden hankintaan, samoin kuin tietokoneiden ja elektroniikan valintaan.Mitä paremmin kommunikaatio vanhempien ja lasten välillä toimii ja mitä selkeämmin vanhemmat asettavat rajoja kulutukselle, sitä harvemmin lasten kulutusasenteet ovat materialistiset.

Lähde: Kuluttajatutkimuskeskus

Kommentit

Meillä on maksettu lapsille kuukausirahaa niin, että 12-vuotias saa 20 euroa kuukaudessa, 13-vuotias 30 euroa, 16-vuotias 60 euroa jne. Eli summa nousee kympillä, kun tulee vuosi lisää ikää. Hyvin ovat näillä summilla lapset pärjänneet. Rahan määrä on ollut ikään nähden kerralla sen verran suuri, että ovat pystyneet ostamaan jotain isompaakin. Tärkeintä on mielestäni se, ettei lasta palkita jokaisesta pikkuaskareesta erikseen, vaan katsotaan kokonaisuus.

Kotityöt kuuluvat arkeen

Meillä oli aikoinaan myös kuukausirahasysteemi. Sen tarkoitus oli opettaa lapsi käyttämään rahaa pitkäjänteisesti ja kyllä se näyttikin toimivat. Kuukausirahasta he maksoivat myös puhelinlaskunsa, joten jos soitteli paljon, jäi vähemmän muuhun jne.

Asfalttisissi

Minulle ei maksettu lapsena eikä nuorena koskaan viikkorahaa, mutta vanhempani maksoivat, jos menestyin koulussa. Sain viisi markkaa, jos kokeen arvosana oli hyvä ja jos kokeen arvosana oli kiitettävä, niin sain kymmenen markkaa.Hyvistä koetuloksista kannattaa maksaa, koska se kannustaa stemppaamaan koulussa.I sä ja äiti tekivät kymmeniä vuosia raskasta työtä Porvoon öljyjalostamolla, ja elämä oli mielestäni siihen aikaan mielenkiintoista ja kiireistäkin.

Anne Kilpeläinen

Meidän perheessä ei makseta viikkorahaa, eikä myöskään kuukausirahaa. Lapsille on kasvanut hyvä kriittinen asenne kulutukseen. Myöskään kotitöistä ei rahoja jaella, koska niiden tekeminen kuuluu kaikille perheeseen kuuluville, ikätaso huomioiden.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei lapsemme saisi koskaan mitään - kyllä niitä uusia vaatteita ja tarvikkeita käydään ostamassa, jos tarvetta on. Ja kyllä sitä joskus heräteostoksiakin tulee :)

4 lasta kulutusyhteiskunnan virtaa vastaan

Ihan turhaa oli aikanaan meidän perheelle jaella neuvoja tässä asiassa. Tuli vain paha mieli, kun luki lehdistä, paljonko keskimäärin perheissä maksetaan viikkorahaa kullekin lapselle, ja miten kasvattavaa se on. Meilläannettiin aina lapsille tarpeen mukaan, ja hyvä jos piisasikin lukiokirjoihin, koulukuvauksiin, vaatteisiin, tarvikkeisiin ja milloin mihinkin liikuntamaksuihin.
Kukin tehköön mahdollisuuksiensa ja harkintansa mukaan tässäkin asiassa.

Jessica F.

Meillä on lapsille (5 ja 8-vuotiaat) maksettu viikkorahaa 5-10 euroa, riippuen mitä sovittu milloinkin. Nyt olen huomannut että kuukausiraha on kätevämpi: lapset eivät osta vain karkkia tai pientä krääsää vaan saavat rahallaan ostettua jotain arvokkaampaa. Varmasti tulee säästöä, jos sopii vanhempi maksaa vain vaatteet/karkkipäivän karkit ja muut pakolliset, ja lapset saavat kerran kuukaudessa 20€ jonka voivat käyttää mihin tahansa (leluun, leffaan tmv.)

kitikiti_1977

Itse sain kaikki lapsilisät aina omalle tililleni ja kun menin opiskelemaan niin opintotuetkin. Rahaa en ole koskaan tarvinnut mihinkään, sillä kotona on aina ollut ruokaa ja kaikki tarvittava, eikä vanhemmat koskaan perineet minulta vuokraa, ei edes silloin kun opiskelin yliopistossa. Ja kun 26 vuotina valmistuin ja muutin omaan asuntoon, niin tililläni oli useampi tuhat euroa joten pystyin hankkimaan IKEAsta kaikki huonekalut ja kodinkoneet mun vuokrakaksioon. Rahaa jäi ylikin, joten ostin käytetyn autonkin.

työtön

Mielestäni viikkoraha ei ole hyväksi. Sehän tarkoittaa suoraan sitä että lapset odottavat sitä päivää, että saa nameja. Mitäs aikuisena? Odotetaan palkkapäivää jos töissä, etuuden saajat etuuksia. Miettikää mikä se perjantaipullon alkuperäinen lähtöisyys on?
Lapsille ostetaan hyödykkeitä, joita he välttämättä tarvitsevat. Sitten kun omaa rahaa tienaa, niin hyvä on ohjeistaa nuorta rahankäytössä.

Sälli