Länsiturkulaiset ”Manalan matkalla” – kulttuurikierros Pirunmäeltä Kalmasvuorelle

Opas Eva Nordströmin kulttuuripolku länsiturkulaiseen lähimenneisyyteen  käynnistyi puuston suojelemasta vanhasta ammusvarastosta Pirunmäen juurelta. Pirunmäen sodanaikaiset it-bunkkerit saavat säännöllisesti uuden urbaanin ulkoasun.

Länsi-Turun kaupunginosaviikko jatkui tiistaina 22.5. aurinkoisissa olosuhteissa, mutta myös tuonpuoleisissa tunnelmissa. Noin neljäkymmentähenkinen joukko kulttuurikuntoilijoita tutustui Satakunnantien ympäristön vähemmän tunnettuun lähimenneisyyteen.

 

Kuin vastauksena edellisiltana Teräsrautelan koululla vierailleen ministeri Ville Niinistön paikallisaktivismihaasteeseen, yli neljäkymmentä länsiturkulaisesta historiasta kiinnostunutta osallistujaa kokoontui Paalupaikalle valmiina tutustumaan Länsi-Turun unohdettuun historiaan.

 

Matka menneisyyteen alkoi luontuvasti Paalupaikalta, joka oman kaupallisen historiansa ohella muodostaa mielenkiintoisen solmukohdan Ruohonpään ja Teräsrautelan kyläyhteisöjen, 60-luvulla syntyneen Hepokullan kerrostalolähiön ja Satakunnantien valtaväylän välillä. Kuntauudistuksen ja –liitosten puhuttaessa päättäjiä ja paikallisväestöä, on ehkä aiheellista muistuttaa, että vielä 40-luvulla nykyisen Länsi-Turun alueet olivat osa Raisiota tai Maarian pitäjää.

 

Opas Eva Nordströmin johdolla kulttuuripolun ensimmäinen etappi vei Pirunmäelle ja jälleen 40-luvun tunnelmiin. Satakunnantien ja Varkkavuorenkadun yläpuolelle kohoavaa kalliota hallitsevat yhä helmikuussa 1940 kaupunkia turvaamaan rakennetut ilmatorjuntapatterin bunkkerit. Turkulaisen tehtailijan Hans von Rettigin tuella Ruotsista hankitut Boforsin 75-milliset tykit ovat olleet jo kauan poissa, mutta jykevät bunkkerit jatkavat elämäänsä vehreän Pirunmäen puuston suojissa. Viime vuosina bunkkerien ulkoasua ovat dramaattisesti muuttaneet graffitiartistit, joita myös kulttuuripolkuiltana oli paikalla työn touhussa.

 

Opastettu kierros jatkui vinttikoiraradan ohitse ja Kovasojan ylitse kohti Kalmasvuorta. Vuoren laella Eva Nordström korosti alueen luontoarvoja ja merkittävää roolia Länsi-Turun asukasyhdistyksen vielä lyhyessä historiassa. Juuri Kalmasvuoren tai toiselta nimeltään Hepokullan puiston käsittämätön rakentamissuunnitelma oli yhdistävänä tekijänä kun laaja kansalaisliike Pro-Hepokullan puisto aktivoitui puolustamaan luontoaluetta lisärakentamiselta. Tänä päivänä 40 metrin korkeuteen kohoava Kalmasvuori tarjoaakin länsiturkulaisille monipuolisen lähiluontokohteen sekä upean maisemapaikan Turun kaupunkisiluetin ihailuun.

 

Kulttuuri- ja historiapolku päättyi Satakunnantien varrelle, jossa muisteltiin menneitä ja ennakoitiin myös tulevaa. Jäspi & Mäkisen lämmityskattilatehtaan muuntuminen FBC Turun salibandykeskukseksi, Länsikeskuksen lukuisat laajentumisvaiheet, Suikkilan kartanon kaavoitussuunnitelmat sekä Satakunnantien pikaraitiotienäkymät muistuttivat kaikki omalla tavallaan Länsi-Turun muuttuvasta asemasta Turun kaupunkirakenteessa. Vain päivää aiemmin Turun kaupungin kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen tiivistikin Länsi-Turku –seminaarissa alueen tulevaisuudennäkymiä seuraavanlaisesti:

 

”Satakunnantien varren maankäyttö tiivistyy selvästi nykyisestä. Etenkin Länsikeskuksen ja Turun keskustan välinen vyöhyke kehittyy tiiviin kaupunkimaisen asumisen ja työpaikkarakentamisen alueena – myöhemmässä vaiheessa myös Länsikeskuksen ja Raision välisellä alueella tapahtuu samantyyppinen kehitys. Länsikeskuksen ympäristö kehittyy nykyistä kaupunkimaisempana aluekeskuksena palveluineen.”

 

Satakunnantien ympäristö, kuten koko Länsi-Turku, on kuin huomaamatta muuttunut muutamassa vuosikymmenessä syrjäisestä maanviljelysalueesta kaupunkimaisen asumisen ja kaupan keskukseksi. Nyt länsiturkulaisten onkin pidettävä huolta, että yhä urbaanimman asuinalueen palvelut vastaavat nykyajan vaatimuksia ja etteivät alueen merkittävät luonto- sekä viihtyvyysarvot kärsi täydennysrakentamisen kiihtyessä.

Länsi-Turun asukasyhdistys

Puoluepoliittisesti sitoutumaton Länsi-Turun asukasyhdistys toimii alueensa etujärjestönä sekä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen yhdyssiteenä. Yhdistyksen toiminta-alue kattaa läntisen Turun asuma-alueet Raision rajalta Mälikkälästä Vätin kaupunginosaan. Luontoalueistaan, liikuntamahdollisuuksistaan ja Länsikeskus kauppakeskuksestaan tunnetussa Länsi-Turussa asuu yli 20 000 turkulaista. Yhdistyksen päätavoitteita ovat alueen palvelujen kehittäminen, yhteistyön lisääminen eri paikallistoimijoiden välillä sekä yhteyksien tiivistäminen kaupungin luottamuselimiin ja virkamieshallintoon. Yhdistys toimii myös Turkuseura-Åbosamfundet ry:n aluejärjestönä. www.lansi-turku.net