Asukkaiden osallisuus ja lähipalvelut puhuttivat Länsi-Turun kaupunginosaparlamentissa

Suikkilalainen rikosylikonstaapeli ja Teräsrautelan koulupoliisi Jussi Helesvirta toi parlamenttiin kokoomuslaisen näkemyksen lähidemokratiasta.

Tapio Peltomaa

Länsi-Turun kaupunginosaviikko eteni torstaina 16.5. kaupunginosaparlamentin muodossa. Läntisen Turun valtuutetuista koostuvan paikallisparlamentin istunto oli jatkoa Länsi-Turku ry:n järjestämille Länsi-Turku –seminaareille ja pitkän linjan pyrkimykselle juurruttaa lähidemokratiaa ja paikallisvaikuttamista turkulaiseen päätöksentekomaailmaan. Teräsrautelan koululle kokoontunut noin 50 hengen osallistujakunta kävi vireän keskustelun niin asukkaiden osallistumisesta päätöksentekoon kuin Länsi-Turun kehittämisnäkymistä osana kestävää, mutta alati muuttuvaa kaupunkirakennetta.

 

Parlamentti-istunnon johtoteemaksi valittu lähidemokratia ja Turun kaupunginhallituksen vasta hyväksymä osallisuuden ja vaikuttamisen toimintamalli herätti varovaisen myönteisiä, mutta myös kriittisiä kannanottoja. Pitkäaikainen kansanedustaja ja nykyinen liikuntalautakunnan puheenjohtaja Janina Andersson tiivisti turkulaisen paikallisvaikuttamisen tilan vertaamalla nykyistä tilannetta yhteiskunnallisen uransa alkuaikoihin 9. luokkalaisena Turkuseuran hallituksen jäsenenä. Vaikkei juuri mikään näytä muuttuneen näiden vuosien aikana, Andersson mainitsi myönteisenä esimerkkinä asuinalueellaan lapsilleen järjestetyt kaavakävelyt. Kokoomuksen varavaltuutettuna ja kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan jäsenenä toimiva Jussi Helesvirta näki Länsi-Turku ry:n järjestämät säännölliset julkiset keskustelutilaisuudet ehdottoman myönteisenä lähidemokratian muotona, mutta suhtautui lähinnä organisatoristen haasteiden vuoksi varauksellisemmin kaupunginvaltuuston alaisiin pienoisparlamentteihin. Uusturkulainen, uusikaupunkilaiset juuret omaava Matias Ollila tuurasi tapahtumassa eduskunnan sote-käsittelyyn juuttunutta Keskustan varapuheenjohtajaa Annikka Saarikkoa. Ollila tunnustautui lähidemokratian suureksi kannattajaksi ja nosti esiin kulttuurin erillisenä teemana, johon tulisi lähidemokratian keinoin kehittää ja panostaa. Vasemmistoliiton valtuutettu, erityislastentarhanopettajana toimiva Elina Sandelin kertoi osallisuus-kysymyksen olevan ajankohtainen myös varhaiskasvatuksen suunnittelulinjauksissa, mutta korosti myös asukkaiden toimeentulon ja arkielämän olosuhteiden merkitystä lähidemokratian kehittämisen edellytyksenä. Vaikutusvaltaisen kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Jorma Hellstén kertoi asukkaiden lisääntyneestä kiinnostuksesta kaavoitusta ja kaupunkisuunnittelua kohtaan ja näki toimivan lähidemokratian hyvin tärkeänä osana kaupungin päätöksenteon uudistamista.    

 

Kaupungin uusi osallisuuden ja vaikuttamisen toimintamalli herätti huomattavasti kriittisempiä äänenpainoja tilaisuuteen osallistuneiden asukkaiden keskuudessa. Turkuseuran kaupunginosajaoston puheenjohtaja Tapio Jokinen kuvaili uutta osallisuus-hanketta kaupunginjohtaja Randellin kuningasajatuksena, mutta moitti toimintamallin toimeenpanijoita konkretian puutteesta ja hitaasta hankkeen toteutuksesta. Osallisuuden onnistuneena mallina Jokinen mainitsi Helsingin ja Helka ry:n tiedotusyhteistyön sekä helsinkiläisiä kansalaiskeskusteluun kannustavan vuorovaikutussuunnittelija-järjestelmän. Avoimuuden ja todellisten vaikutusmahdollisuuksien lisäksi länsiturkulaiset kuulijat muistuttivat yli 20 000 asukkaan suuralueelta puuttuvasta terveyskeskuksesta ja kaipasivat päättäjiltä laajempaa horisonttia kaupunkisuunnittelussa.  

 

Keskustelussa Länsi-Turun palvelutarjonnan puutteista, Länsi-Turku ry:n hallituksen jäsen Tapio Peltomaa haki konkretiaa nostamalla esiin Turun kaupungin voimakkaan panostuksen kauppakeskus Skanssissa sijaitsevaan yhteispalvelupiste Monitoriin. Myös Turkuseuran Jokinen näki Monitorin-tyyppisen palvelukeskuksen sopivana satsauksena Länsikeskuksen kehittämistyössä. Elina Sandelin nosti Monitorista löytyvistä palveluista erityisesti kirjastopalveluiden merkityksen asukkaita yhteen tuovana tekijänä ja Suikkilassa lähes koko elämänsä asunut Helesvirta muisteli myös lämmöllä Teräsrautelan koulussa aiemmin sijainnutta kirjastoa. Muistuttaen kuitenkin aiheellisesti, että palvelujen kehittäminen tai edes säilyttäminen edellyttää kuntalaisilta itseltään aktiivista palveluiden käyttämistä. Länsi-Turku ry:n hallituksen puheenjohtaja Esko Matti Pulkkisen erityisenä huolenaiheena oli viheralueisiin kohdistuva rakentaminen ja vierailevat valtuutetut olivatkin yksimielisiä siitä, että uusia rakennushankkeita tulisikin sijoittaa ennen kaikkea Länsi-Turun alueeltakin löytyville hukkakäytössä oleville vanhoille teollisuustonteille.   

Länsi-Turun asukasyhdistys

Puoluepoliittisesti sitoutumaton Länsi-Turun asukasyhdistys toimii alueensa etujärjestönä sekä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen yhdyssiteenä. Yhdistyksen toiminta-alue kattaa läntisen Turun asuma-alueet Raision rajalta Mälikkälästä Vätin kaupunginosaan. Luontoalueistaan, liikuntamahdollisuuksistaan ja Länsikeskus kauppakeskuksestaan tunnetussa Länsi-Turussa asuu yli 20 000 turkulaista. Yhdistyksen päätavoitteita ovat alueen palvelujen kehittäminen, yhteistyön lisääminen eri paikallistoimijoiden välillä sekä yhteyksien tiivistäminen kaupungin luottamuselimiin ja virkamieshallintoon. Yhdistys toimii myös Turkuseura-Åbosamfundet ry:n aluejärjestönä. www.lansi-turku.net