Lapsi uusperheessä

LAPSI UUSPERHEESSÄ

”En tiedä voinko mä ikinä mennä naimisiin? Kun mä haluan ottaa ainakin kolme koiraa! Ja sitä ei ikinä tiedä, ett onko sillä mun vaimon lapsilla allergioita – jolloin mä joutuisin luopumaan koiristani” Tämä on erään alle kouluikäisen uusperheessä asuvan pojan mietteitä! Se herättää monta mielikuvaa ja kertoo paljon meistä itsestämme ja asenteistamme: minkälaisia tulkintoja ja johtopäätöksiä tästä kertomuksesta teemme. Herättääkö tämä kertomus meissä hilpeyttä vai kauhistusta? Onko tässä tulevaisuuden kuvaa perheistä – hyvä vai huono?!?

Se, että uusperheessä elää kaksi aikuista tuo lapsen arkeen myönteisiä vaikutuksia. Myönteisten vaikutusten esteenä nähdään usein ex-puolisot. Uskon kuitenkin, että uusperheen vanhempien parisuhde ja molempien sitoutumisella yhteiseen kasvatukseen on erittäin suuri merkitys.

Leena Mäkijärvi neuvoo vanhempia kirjoittamassa kirjassaan Viikonloppulapsesta (Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1995):

• Uusperheessä kaikki on mahdollista. Anna kaikille osapuolille aikaa sopeutua uusiin ihmisiin.
• Älä pakota lasta rakastamaan uutta aikuista tai uusia sisaruksia.
• Uusperheessä huumorilla voidaan pelastaa paljon.
• Kunnioita uusperheen jäsenten yksilöllisyyttä.
• Perheen aikuisten on osattava ottaa kahdenkeskistä aikaa riittävästi – tapahtuipa ympärillä mitä tahansa.
• Avioeron jälkeen uusperhe voi antaa lapselle uudet elämän mahdollisuudet.
• Uusperheen muodostaminen ei saa estää lapsen suhdetta biologiseen vanhempaan ja sisaruksiin.
• Lapsen on saatava pitää yhteyttä toiseen vanhempaan, jos hän sitä haluaa.
• Avioero voi olla lapselle uuden, tasapainoisemman elämän vahva alku.
• Avioeron läpikäynti perheessä voi antaa uuden suunnan ongelmien ratkaisemisen oppimiselle.
• Lapsen ja vanhemman yhteydenpito on kiinni laadusta – ei aina määrästä.

Pekka Larkela, toiminnanjohtaja, Suomen Uusperheellisten Liitto ry