Paikalliset

”Pyöräilyä ei mielletä osaksi liikennettä”

Turun Polkupyöräilijät ry on kerännyt Facebook-sivulleen viikko perustamisensa jälkeen noin 700 tykkääjää. Sivuilla käy jo vilkas keskustelu siitä, millaiset ovat Turun liikennejärjestelyt polkupyöräilijän näkökulmasta. Tällainen aktiivisuus kertoo ilmeisesti siitä, että kaupungissa oli tarvetta pyöräilyn edistämistä ja pyöräilyn aseman sekä olosuhteiden parantamista vaalivalle yhdistykselle, puheenjohtaja Tero Rantaruikka?

– Kiinnostus yhdistyksen toimintaan kertoo minusta siitä, että turkulaiset liikkuvat mielellään polkupyörällä ja että arkipyöräily kasvattaa jatkuvasti suosiotaan. Ihmiset kokevat pyöräilyolosuhteiden ja pyöräilykulttuurin kehittämisen tärkeäksi oma arkensa sujuvuuden kannalta ja haluavat osoittaa tukensa asialle. Yhä useampi turkulainen liikkuu työmatkansa polkupyörällä ympäri vuoden yksinkertaisesti siitä syystä, että pyörällä liikkuminen on järkevää.

Rantaruikka sanoo, että Turussa on tehty paljon hyvää polkupyöräilijöille, mutta Facebook-kirjoituksista käy selvästi ilmi, että ongelmia on monella tasolla. Rantaruikan mukaan päänvaivaa tuottavat muun muassa epäjohdonmukaiset ja huonosti merkityt väylät, jotka katkeilevat, eivät johda mihinkään, vaihtavat yllättäen ja huomaamatta toiselle puolelle tietä tai ovat täysin väärissä paikoissa. Kun väylät eivät ole loogisia eivätkä noudata luontaisia reittejä, homma ei toimi ja konflikteja syntyy, mies perustelee.

– Turussa ja myös valtakunnallisesti suurin ongelma lienee kuitenkin siinä, että pyöräily niputetaan päättäjien ja suunnittelijoiden näkökulmasta liikunnan ja vapaa-ajan harrastusten alle. Pyöräilyä ei mielletä osaksi liikennettä. Arjessa pyörällä liikkuva ei harrasta pyöräilyä samoin kuin autolla töihin tai kauppaan ajava ei harrasta autoilua. Tämä ajattelutapa johtaa myös siihen, että pyöräilijät eivät edes itse ymmärrä olevansa osa liikennettä, jolloin myöskään liikennesäännöistä ei välitetä. Mikäli pyöräilyä tarkasteltaisiin osana liikennettä, ehkä myös väylät suunniteltaisiin huolellisemmin eikä tavalla, joka autoteiden kohdalla ei tulisi kuuloonkaan. Ongelmia tuntuu myös olevan poliittisessa tahdossa. Samat päättäjät jotka ennen vaaleja puhuvat kauniisti pyöräilyn kehittämisestä toteavat viikko vaalien jälkeen, ettei rahaa kehittämiseen yllättäen olekaan, tuoreen yhdistyksen puheenjohtaja linjaa.

Hän muistuttaa, että koko Suomi on rakennettu autolla liikkuville. Nykytilanne syntyi vuosikymmeniä sitten, kun autoistuminen oli kaupunkisuunnittelussa ihanne. Kasvavat kaupungit suunniteltiin autojen ehdolla. Nyt tilaa on vaikea uudistaa.

– Yrittäjäthän pelkäävät, että pysäköintipaikan vieminen kaupan edestä laskee myyntiä, vaikka yhden auton pysäköintipaikalle mahtuvalla kymmenellä fillarilla voisi olla itse asiassa päinvastainen vaikutus. Pyöräilijät eivät ole vain alaikäisiä, köyhiä tai opiskelijoita ja pyörällä liikkuminen on yhä suositumpaa hyvätuloisten, koulutettujen ja ostokykyisten asiakasryhmien keskuudessa.

Turun Polkupyöräilijät ry ei ole vain pyöräilijöiden asemaa katukäyttäjinä ajava taho vaan se aikoo myös kouluttaa ja valistaa jäseniään. Tero Rantaruikan mukaan heti alkuvaiheessa helpoimmin järjestettävissä olisi katupyöräilykurssi, jossa käytäisiin läpi liikenne- ja väistämissääntöjä.

– Ettei touhu menisi ihan pelkäksi ryppyotsaiseksi valistamiseksi ja valittamiseksi, tulemme varmaan tekemään ihan perinteisiä pyörälenkkejä eri teemojen ympärillä. Kunto- ja maantiepyöräilyn jätämme kuitenkin muiden yhdistysten hommaksi. Vaikka pyöräily on myös hyvää kuntoilua, arkipyöräilyssä ei minusta saa tulla hiki, Rantaruikka naurahtaa.

www.facebook.com/turunpolkupyorailijat

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat