Paikalliset

Phoenix ja Lindblom eivät unohdu

Turun museokeskus

Turkulainen kysyi muutamilta tutuilta turkulaisilta, mitä kaupungista purettuja taloja he kaipaavat eniten ja miksi. Useissa vastauksissa mainittiin Kauppatorin reunoilla olleita rakennuksia. Eniten kaivattuja olivat Hotelli Phoenixin talo, joka oli myöhemmin Turun yliopiston päärakennus, sekä Lindblomin talo, joka raivattiin Wiklundin tavaratalon laajentamisen alta.

Nykyisen niin sanotun Pohjolan talon kohdalla ollut Phoenix oli myynnissä lehti-ilmoituksella, mutta kun se ei kelvannut kenellekään, purettiin rakennus 1950-luvun lopussa.

– Kaupunginvaltuuston enemmistö olisi vuonna 1958 ostanut kiinteistön kaupungille, mutta SKDL:n määrävähemmistö esti kaupan, veteraanipoliitikko Pekka Ruola muistelee.

Aktiivinen puutalojen puolestapuhuja, kolmekymppinen Matti Kapanen liputtaa myös Phoenixin puolesta vaikka se ja suurin osa Turun merkittävien talojen purkutöistä on tehty ennen hänen syntymäänsä.

– On aivan järjetöntä, että niin upea talo on aikoinaan katukuvasta hävitetty. Olisin halunnut, että tämä olisi säilytetty jälkipolvien ihasteltavaksi.

Mielipiteeseen yhtyy myös kaupunginhallituksen nykyinen puheenjohtaja Minna Arve.

– Eniten kaipaan Phoenixia ja muutamia muita keskustan tuntumassa sijainneita kauniita kivitaloja, joita varmasti olisi pystytty jo silloinkin säilyttämään paremmin ja yhdistämään uutta ilman kokonaan purkamista. Kaupunkikuvamme olisi varmasti kovasti toisen näköinen tänään. Tänä päivänä on olemassa upeita esimerkkejä siitä, miten vanhaa ja uutta pystytään yhdistämään, kuten vaikka Arken ja Taideakatemia, Arve sanoo.

Kauppatorin reunalla Kauppiaskadun puolella sijainneen Lindblomin talon hävittäminen saa aikaan vielä kovemmat huokaukset. Entinen kansanedustaja Janina Andersson sanoo, että Turussa ei ole jäljellä enää monta yhtä kaunista taloa.

– Keskeinen sijainti olisi vaikuttanut merkittävästi Turun julkikuvaan.

Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen ottaa Lindblomin talon tapauksessa esiin erään erikoisen seikan.

– Vuosisatojen saatossa loogiselta tuntuva kehityskulku on ollut, että kaupungin kasvaessa pienempiä rakennuksia puretaan suurempien tieltä. Hämmentävä poikkeus tästä on Lindblomin talon korvaaminen Wiklundin matalalla ilmeettömän siipirakennusmaisella osalla. Lindblomin talo olisi tänäänkin hieno kaupunkimainen täydennys toria reunustavien rakennusten rivistöön, Hintsanen arvioi.

Myös arkkitehti Benito Casagrandea harmittaa Lindblomin talon kohtalo. Hän muistelee rakennusta sen mahtavan olemuksen ja kirjakaupan tuoksun takia.

Mitä Turusta purettua taloa sinä kaipaat? Lähetä muistosi osoitteeseen [email protected].

Wiklund, Sininen talo, Koulukirjakauppa, Julinin tontti...

Myös näitä taloja tutut turkulaiset kaipaavat:

Petri Lahesmaa:

Koulukirjakaupan taloa Uudenmaankadulla on ikävä. Lapsuuteni kortteleita. Kirjakaupassa käytiin usein ja mummi asui viereisessä kerrostalossa. Purettavista puutaloista lähtevä haju on yksi lapsuusmuistoista Turussa, ikävä kyllä.

Benito Casagrande:

Linnankatu 8:ssa (Casagranden nykyistä leluliikettä vastapäätä) ollut Lindbergin sekatavarakaupantaloa sen ihanan julkisivun ja maukkaiden makujen takia sekä Linnankadun ja Brahenkadun kulman apteekkitaloa, joka rajasi upeasti Vähätorin aukiota.

Katri Sarlund:

Wiklundin tavarataloa, Phoenixia ja Julinin tontin rakennuskantaa.

Olavi Mäenpää:

Wiklundia! Oli seinäpatsaineen maamme upein rakennus.

Annika Lapintie:

Kauppatorin ympärillä on ollut lukuisia kauniita vanhoja taloja, jotka on vuosien saatossa purettu pois ja korvattu nykyisin näkemillämme laatikkomaisilla rakennuksilla. Jos vanhat talot vielä olisivat jäljellä, niin torin ympäristö olisi kaunis yhtenäinen kokonaisuus, josta me kaikki turkulaiset olisimme tänä päivänä ylpeitä.

Matti Kapanen:

Sinistä taloa eli niin sanottua Wikeström&Krogiuksen taloa. Sitä olen kaivannut vaikka se katosi vain pari vuotta sitten katukuvasta. Aina kun siitä ajaa ohi, kaipaa kyseistä taloa katukuvaan. Nyt siihen rakennetaan jotain tusinakerrostaloa, jota ei kaipaa kukaan.

Pauliina de Anna:

Kaipaan Sinistä taloa: se hävisi tämän oman aikani psykologisesta maisemasta. Olen nähnyt sen, kokenut sen, ollut sen sisällä. Ajat sitten puretun Fenixin tai Lindblomin talon näen lopultakin vain sivullisena kuvista. Sinisen talon purkaminen kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 alkajaisiksi oli barbaarimainen teko. Talo- ja makasiinirakennus olivat loistava sininen piste kaupunkikuvassa. Säilyttämisen arvoisia.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat