Väkivallan pelko on lisääntynyt työpaikoilla

Väkivallan uhkaa koetaan yhä enemmän sosiaali- ja terveysalalla.

Heidi Niinimäki

Väkivaltaiset asiakaskohtaamiset ovat lisääntyneet työpaikoilla. Suomessa yli 110 000 työntekijää joutuu vuosittain työssään uhkailun tai fyysisen väkivallan kohteeksi.

– Työväkivalta on väkivallan tyypeistä ainoa, joka on lisääntynyt 1980-luvulta aina 2000-luvulle saakka, kertoo professori Maritta Välimäki Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta.

Terveys- ja sosiaalialojen ammateissa lähes 20 prosenttia työntekijöistä kokee työväkivaltaa.

– Kun perinteisesti poliisit ja vartijat ovat kohdanneet työssään runsaasti väkivaltaa, nykyisin sairaanhoitajat, lääkärit ja sosiaalityöntekijät kohtaavat eniten väkivaltaa asiakkaan taholta, Välimäki kertoo.

Kaikista työväkivaltaa kokeneista kaksi kolmannesta on naisia. Sukupuolten välinen ero johtuu väkivallan keskittymisestä ammatteihin, joissa työskentelee enemmän naisia.

– Terveyden- ja sairaanhoitotyössä, jossa työväkivaltaa esiintyy eniten, ei ole juurikaan sukupuolieroja väkivallan kohtaamisessa, Välimäki sanoo.

Työntekijät kokevat tyypillisesti sanallista väkivaltaa, kuten solvaamista, huutamista ja uhkailua. Fyysisen väkivallan muotoina voi olla tönimistä, potkimista, puremista, liikkumisen estämistä, tavaroilla heittelyä ja lyömä-, ampuma- ja teräaseella uhkailemista.

– Sairaanhoitotyössä tyypillinen esimerkki työväkivallasta on potilaan hyökkääminen työntekijän kimppuun ja muun muassa huumeruiskulla uhkailu. Opetusalalla opettaja voi kokea väkivaltaa, kun hän selvittää oppilaiden tappelua ja samalla häntä lyödään, Välimäki kertoo.

Väkivalta- ja vaaratilanteita voidaan ennaltaehkäistä ennakoivilla menetelmillä ja työpaikan yhtenäisellä turvallisuussuunnittelulla.

– Mahdollisen uhkaavan henkilön ruumiinkieltä on hyödyllistä tarkkailla. Lähestyvän väkivallan voi tunnistaa esimerkiksi käden nyrkkiin menemisestä tai lihasten jännittymisestä. Myös omaan, niin sanalliseen kuin sanattomaan viestintään kannattaa kiinnittää huomiota.

Yksi merkittävimmistä hoitotyön kuormitustekijöistä on juuri potilaiden väkivaltaisuus.

– Potilaan väkivalta lisää henkilökunnan sairauspoissaoloja, vähentää tuottavuutta sekä heikentää työpaikan ilmapiiriä. Runsaasti väkivaltaa sisältäville erityisaloille on vaikea saada uutta henkilökuntaa.

Väkivalta tai sen uhka työpaikalla voi vaikuttaa merkittävästi työntekijän hyvinvointiin, vaikka fyysisiä vammoja ei syntyisikään.

– Työntekijä voi kokea pelkoa, ahdistusta, vihaa, häpeää ja post-traumaattisen stressihäiriön oireita. Tämän vuoksi uhreille on järjestettävä mahdollisuus tapahtumasta puhumiseen ja jälkihoitoon, Välimäki toteaa.

Käyttäjän Eeva Lehtinen kuva
Eeva Lehtinen