Paikalliset

Turun vanhin puu selvisi Turun palostakin

Turun vanhin keskusta-alueen puu tönöttää Sibeliusmuseon takana Aurajokirannassa.

teemu nurmi

Harva siihen kiinnittää huomiota, kun ei se sen suurempi ole kuin moni lajitoverinsa. Ikää on enemmän, mutta sitä ei nopeasti vilkaiseva huomaa. Vaikea uskoa, että Sibeliusmuseon takana seisova tammi on Turun keskusta-alueen ylivoimaisesti vanhin puu.

Se on istutettu vuonna 1779. Vuosia (234) on kunnioitettavasti tammellekin.

– Keski-Euroopassa puhutaan olevan 500-1000 vuotiaita tammia. 350-vuotiaskin on jo todella vanha ja onhan Turun tammikin erittäin iäkäs, puuasiantuntija Aki Männistö Turun Kiinteistöliikelaitokselta sanoo.

Senioritammen lempinimi on Kalmintammi. Se on nimetty Pehr Kalmin (1716-1779) mukaan. Kalm oli muun muassa kasvitieteilijä sekä Turun Akatemian rehtori. Kalm kunnosti 1700-luvulla Turkuun vuonna 1678 perustetun kasvitieteellisen puutarhan. Sittemmin puutarha siirtyi Helsinkiin. Turun nykyinen kasvitieteellinen puutarha sijaitsee Ruissalossa.

Vaikka Turku on julmetun vanha kaupunki, ei Turun kaupungin ylläpitämästä, noin 40000 puuta kattavasta rekisteristä löydy Kalmintammea vanhempaa. Niitä voi olla metsissä, mutta ei katujenvarsilla tai puistoissa. Syy on sama kuin aina Turun historiaa tongittaessa. Viimeisin suurpalo vuonna 1827 pyyhki katukuvasta ison osan puita. Mutta Kalmintammi selvisi.

– Tammen lähellä ei ollut siihen aikaan mitään rakennuksia, joihin tuli olisi levinnyt ja joista se olisi levinnyt tammeen, Aki Männistö muistuttaa.

Männistö kertoo, että huhujen mukaan Turun nykyisen kaupunginteatterirakennuksen edustalla olisi puita, jotka ovat Turun paloa vanhempia, mutta puuasiantuntija ei usko siihen. Kalmintammen jälkeen todistettavasti seuraavaksi vanhimpia lienevät Turun vanhimman puiston, Ruberginpuiston, puut.

Vuonna 1835 rakennetusta puistosta löytyy muun muassa Suomen suurin kaupunkivaahtera. Puistossa oli aiemmin myös maan suurin saarni. Hieman myöhemmin istutettiin Aurajokirantaan, nykyisten Auransillan ja Tuomiokirkkosiltojen välille keskustan puolelle, yksityisellä lahjoituksella hankitut 20 lehmusta.

Kalmintammi on aina saanut kasvaa avoimessa paikassa, Männistö muistuttaa. Se on varmasti vaikuttanut tammen pitkään ikään. Kalmintammea on myös varjeltu sen sijainnin takia. Nykyään Åbo Akademin hallintaan kuuluvassa paikassa on elvytelty alkuperäisen kasvitieteellisen puutarhan olemusta. Paikalla on Jan-Erik Anderssonin suunnittelema taideteos, joka tehtiin ÅA:n varainhankintakampanjaan lahjoittaneiden kunniaksi.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat