Paikalliset

Turun kouluihin nuoria turvapaikanhakijoita - Osa ensimmäistä kertaa koulussa

Kouluihin tulee nyt nuoria, lähes aikuisia, turvapaikanhakijoita, joista osalla ei ole luku- eikä kirjoitustaitoa.

Rehtori Johanna Järvinen ja perusopetuksen palvelualuejohtaja Outi Rinne miettivät, mihin seuraavat Valmo-opetusryhmät sijoitetaan.

Teija Uitto

Turvapaikanhakijoitten vyöry näkyy nyt myös Turun kouluissa. Turussa on viime syksystä alkaen perustettu seitsemän uutta, valmistavan opetuksen ryhmää peruskouluihin.

Turun kouluissa on ollut maahanmuuttajille opetusta jo 1980-luvun alkupuolelta, silti kouluissa ollaan uuden tilanteen edessä:

– Tulijat ovat nyt enimmäkseen nuoria poikia, monet jo 17-vuotiaita, lähes aikuisia. Joukossa on paljon nuoria, joilla ei ole luku- eikä kirjoitustaitoa, eivätkä he osaa muuta kuin äidinkieltään, arabiaa tai daria, Turun perusopetuksen palvelualuejohtaja Outi Rinne kuvaa tilannetta.

– Lisäksi useilla tulijoilla on hyvin traumaattinen tausta. On sodan kokemuksia. He ovat tulleet Suomeen hyvin monivaiheista polkua ja kokeneet matkallakin monenlaista.

– Koulunkäynnistä on jo vuosia tai he eivät ole käyneet koskaan koulua. Jo arjen koulutyöhön sopeutumisessa on monia haasteita, Ilpoisten koulun rehtori Johanna Järvinen sanoo.

Rinteellä ja Järvisellä on pitkä kokemus maahanmuuttajien opetuksesta, sillä he ovat työskennelleet vuosia Varissuon koululla, jonka oppilaista valtaosa on tullut Suomeen muualta. Silti he pitävät nykytilannetta hyvin haastavana.

– Meillä on hyvät valmiudet antaa turvapaikanhakijoille perusopetukseen valmistavaa opetusta.

– Nyt on kuitenkin kyse lähes aikuisista nuorista. Kysymys kuuluukin, mitä näille nuorille tapahtuu tämän valmistavan opetuksen jälkeen, Rinne kiteyttää.

Valmistava opetus kestää vuoden. Sen jälkeen maahanmuuttajalapset siirtyvät yleensä normaaliin perusopetukseen.

Valmistavaa opetusta voi jatkaa tarvittaessa pidempäänkin, mutta Järvinen sanoo, ettei nuoria voi "säilöä" valmistavassa opetuksessa.

– Valmistavasta opetuksesta heidät pitäisi pystyä ohjaamaan jatko-opiskeluun, joka johtaisi melko suoraan työelämään, Rinne toteaa.

Vuoden tai kahden valmistavan opetuksen jälkeen nuorella ei kuitenkaan ole vielä riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin, eikä peruskoulutodistusta, jolla hakea. Rinteen mielestä yhteiskunnan pitäisi kuitenkin huolehtia siitä, että turvapaikanhakijat sijoittuvat jonnekin.

– Koulutustarjontaa ja ohjausta pitää kehittää siten, että näiden nuorten opiskelu ja työllistyminen mahdollistuvat.

Turvapaikanhakijoitten suuri määrä aiheuttaa myös tilaongelmia. Seitsemälle uudelle opetusryhmälle on vielä löydetty tilat. Turun lyseon koulussa on otettu talonmiehen entinen asunto opetuskäyttöön ja Peltolan ammattikoulusta on saatu tilaa perusopetuksen valmistavalle opetukselle.

– Nummenpakan alakoulussa on ensi syksynä vielä tilaa yhdelle ryhmälle, mutta sen jälkeen en tiedä, mihin ryhmiä voitaisiin sijoittaa. Vapaat tilat alkavat loppua, Rinne sanoo.

Järvinen sanoo, että tilanne Turussa on kuitenkin paljon helpompi kuin pienissä kunnissa.

– Voi vain kuvitella, miten niissä selvitään, kun kouluissa ei ole mitään kokemusta maahanmuuttajien opetuksesta.

– Meillä Turussa opettajilla on niin hyvä tukiverkosto, että vastaavaa ei taida olla missään muualla.

Turussa puhutaan

jo yli sataa

eri kieltä

Turussa puhutaan 103 eri kieltä.

Yli 156 000 ihmisen äidinkieli on joku virallisista kielistämme (suomi, ruotsi tai saame) ja muita kieliä äidinkielenä puhuvia oli viime vuodenvaihteessa 17727.

Kysytyimmät tulkkauskielet vuonna 2014 olivat arabia, somali, kurdi ja venäjä. Turun seudun tulkkikeskuksen tulkkauskielilistalla on tällä hetkellä kaikkiaan 77 kieltä.

Lähde: Tilastokeskus, Turun väestö äidinkielen mukaan 31.12.2014

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat