Paikalliset

Tyksin luento: Kivun hoito monipuolistuu ja kehittyy

Tuija Teerijoki-Oksa, Nora Hagelberg, Tero Taiminen ja Satu Jääskeläinen kertoivat kivun monista kasvoista ja hoitotavoista Tyksin yleisöluennolla.

Esa Halsinaho

Joka kolmas suomalainen on joskus kokenut elämää haittaavaa kipua ja joka kymmenes terveyskeskuskäynti tehdään kivun vuoksi. Kipu on yksilöllistä, eri ihmiset kokevat esimerkiksi saman toimenpiteen hyvin eri tavoin. Kivun mittaamiseen ei ole mitään yksiselitteistä mittaria.

– Kivun tunteminen on tärkeää henkiinjäämisellemme, sillä fysiologinen kipu varoittaa vaarasta, johon meidän on varauduttava. Jos kivun syy tiedetään, sitä voidaan yleensä myös hoitaa. Hankalampi kroonistunut kipu on patofysiologista, sillä ei ole varoitustehtävää ja se haittaa usein toimintakykyä. Sen hoitoon tarvitaan laajempaa biopsykososiaalista lähestymistapaa, jossa kipua peilataan laajasti kokijansa elämään, selvittää erikoislääkäri Nora Hagelberg Tyksin kipuklinikalta.

Muut sairaudet, lääkitykset, elintavat ja päihteiden käyttö vaikuttavat kipukokemukseen. Läheisten vähättelevä suhtautuminen voi voimistaa kivun kokemusta, mutta ylihuolehtivaisuuskaan ei ole eduksi. Ajatukset, tunteet ja mieliala, kuten pettymykset, erityisesti terveydenhuoltoon tai vakuutusjärjestelmiin, vaikuttavat kipuumme.

Kivun synnyttämien tunteiden käsittely vaikuttaa kipukäyttäytymiseen ja kivun ennusteeseen. Kipua käsitellään aivoissa samoilla alueilla, joiden toiminnassa on havaittu muutoksia masennuksessa ja ahdistuneisuushäiriöissä.

Ahdistus, masennus ja kipu muodostavat helposti noidankehiä. Ahdistus aiheuttaa unettomuutta, joka voimistaa kipua, josta seuraa helposti masennusta ja edelleen unettomuutta. Unettomuutta hoidetaan helposti alkoholilla, joka ensin saattaa lievittää kipua, mutta lisääntyessään voimistaa masennusta. Kipu altistaa psykiatrisille häiriöille muuttamalla aivojen mielihyväjärjestelmää.

– Kipupotilaan kannattaa aina mainita ahdistuksen ja masennuksen tunteistaan lääkärilleen, sillä osa masennus- ja ahdistuslääkkeistä auttaa kipuun. Kognitiivisilla terapioilla voidaan lievittää kroonista kipua, masennusta, unettomuutta ja ahdistuneisuushäiriöitä. Apua pelkän kivun hoitoon löytyy myös tietoisuusterapioista, kuten mindfulness ja hyväksymis-omistautumisterapioista, kertoo psykiatri Tero Taiminen.

Hermovauriokipuun, jota turkulaisittain kuvataan ”suremisena”, polttavana tai puristavana kipuna, pistelynä, tikkuiluna tai puutumisena, on joskus hankala löytää helpotusta. Kasvojen alueella, aivoissa ja ääreishermoissa ilmenevistä kivuista 40 prosenttia lievittyy keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä.

– Aivojen magneettistimulaatio (rTMS) on uusi lupaava vaihtoehto vaikeahoitoisesta neuropaattisesta kivusta kärsiville. Se vaikuttaa kuten suora sähköinen aivokuoren stimulaatio: tehostaa aivojen omien kivunhallintajärjestelmien toimintaa ja korjaa hermovauriokipuun liittyviä muutoksia keskushermostossa. Hoito tehoaa noin 60 prosentilla potilaista, jotka eivät hyödy lääkkeistä. Parhaita hoidon kohdealueita ja asetelmia pitkäaikaisen kivun ylläpitohoitoon tutkitaan parhaillaan. Stimulaatiohoidoista hyötyy osa monimuotoisista alueellisista kiputiloista tai pitkittyneestä leikkauksenjälkeisestä kivusta kärsivistä, hermovauriokipua potevista syöpäpotilaista ja fibromyalgiapotilaista, kertoo kliinisen neurofysiologian ylilääkäri, professori Satu Jääskeläinen.

Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluentosarjan maaliskuun luennot ovat katsottavissa netistä osoitteessa www.nivelverkko.fi – Sieltä löytyy myös HLT Tuija Teerijoki-Oksan esitys kivuista hampaissa, suun limakalvolla, puremalihaksissa ja leukanivelissä.

Tuula Vainikainen

Tekstin on tuottanut Tyks/Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat