Paikalliset

Naispäättäjät: Rajoja ei voi sulkea, ihmisiä on autettava

Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) arvioi, että turvapaikanhakijoitten tulo on vasta alkanut.

Janina Andersson, Anne-Mari Virolainen ja Eeva-Johanna Eloranta olivat yksimielisiä turvapaikanhakijatilanteen hoitamisesta, sote-uudistuksesta näkemykset erosivat.

Teija Uitto

Naispäättäjät ovat hyvin yksimielisiä siitä, miten turvapaikanhakijatulvaan pitäisi suhtautua:

– Jos laitetaan rajat kiinni, ei sillä tätä hommaa hoideta. Lapset ja äidit kärsivät eniten, kansanedustaja Ritva "Kike" Elomaa kiteyttää Gaia Networkin paneelissa.

Elomaa esittää, että tilanne pitäisi saada hallintaan niin, että pakolaisleiriltä otettaisiin Suomeen eniten apua tarvitsevia.

Tästä Maija Perho oli yhtä mieltä.

– Painopistettä täytyy laittaa pakolaisleireille. Mutta jos kysytään, kestääkö Suomen kansantalous enemmän turvapaikanhakijoita, mitä nyt on tullut, niin kestää. Kattoa ei ole vielä saavutettu.

Janina Andersson muistuttaa, että turvapaikanhakijoista on Suomelle myös hyötyä.

– Ei Saksan talous olisi näin hyvällä tolalla ilman turkkilaisia työntekijöitä.

Anne-Mari Virolainen korosti, ettei turvapaikanhakijatilanne ole yksin Suomen ongelma.

– Tämä on iso, yhteinen haaste, johon pitää löytyä eurooppalainen ratkaisu. Sitä ratkaisua on hiottu tälläkin viikolla.

Eeva-Johanna Eloranta totesi, että siinäkin mielessä eurooppalainen ratkaisu on tarpeen, että tilanne on vasta alkusoittoa.

– Meille on tulossa iso määrä ilmastopakolaisia. Maailma on avoin ja tämä liikkuvuus on vasta alkanut.

Eloranta peräänkuulutti myös sitä, että kotouttamiseen pitäisi löytää uusia ratkaisuja.

– Kotouttamisessa ei ole onnistuttu riittävän hyvin. Ihmiset pitää saada nopeasti koulutukseen ja oppimaan kieltä. Myös asumiskysymykset pitäisi ratkaista.

Hänen mielestään luontevinta olisi ottaa jo kotoutuneet maahanmuuttajat mukaan tulevien kotouttamiseen.

Rasismia naispäättäjät eivät hyväksy.

– Ihmisillä on aina jakamaton ihmisarvo. Ehdoton ei vihapuheille, Eloranta linjasi.

Janina Andersson sanoi silti ymmärtävänsä työttömien huolen.

– Pelätään sitä, että tulee ihmisiä, jotka tekevät työt halvemmalla. Mutta meillä on myös paljon työtä, jota kukaan ei halua nyt tehdä.

Anniina Ruottu huomautti, että selvitysten mukaan pakolaistaustaisista joka toinen Suomessa on töissä.

– Miehet työllistyvät hyvin, mutta yli 50-vuotiailla maahanmuuttajamiehillä alkaa olla vaikeuksia saada työtä.

Sote-uudistuksen tavoitteita toteutetaan jo Turun seudulla

Varsinais-Suomessa ollaan sosiaali- ja terveystoimen uudistuksissa jo pitkällä.
– Meillä Varsinais-Suomessa ei ole mitään pelkoa siitä, että sote-uudistus heikentäisi palveluitamme. Täällä on jo toteutettu sitä, mihin uudistus tähtää. Esimerkiksi Salossa, Uudessakaupungissa ja Loimaalla ei enää tehdä vaativaa kirurgiaa, Anne-Mari Virolainen totesi paneelissa. Hän myönsi saavansa keittiön kautta tietoa tilanteesta, sillä hänen puolisonsa Petri Virolainen on Tyksin johtava lääkäri.
Janina Andersson toivoi, että sote-uudistuksessa huomioitaisiin myös ennaltaehkäisevä terveydenhuolto.
– Jos kunnilla ei ole tehtävään porkkanaa tai piiskaa, siitä ei huolehdita, hän esitti pelkonsa.
Anniina Ruottu piti sote-uudistukselle hyvänä mallina ns. Kainuun mallia, jossa on saatu säästöjä syntymään uudistuksilla.
Maija Perho ei ollut Ruotun kanssa tästä yhtä mieltä:
– Kainuun väestöpohja on alle 100 000, Turun väestö lähentelee 200 000:tta. 
Virolainen liputti Ruotsin mallin puolesta. Eeva-Johanna Eloranta nosti esille tutkimuksen, jonka mukaan Ruotsissa terveyserot ja kustannukset ovat kasvussa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat