Paikalliset

Puukon sijaan välillä pilleriä, jumppaa ja varhaista hoitoa

Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluentosarjan kevään viimeisellä luennolla kirurgit Juha Kukkonen, Tarja Niemi, Petri Virolainen, Jani Knifsund ja Paulina Salminen kertoivat erikoisalansa muuttuvista hoitokäytännöistä.

Esa Halsinaho

Tutkimustieto muuttaa vanhoja hoitokäytäntöjä. Ortopedi ei aina leikkaa kaikkia polven tai olkapään vaivoja. Vatsakirurgi voi hoitaa umpilisäkkeen tulehduksen antibiootilla ja haavan hoito ajoissa voi pelastaa raajan amputaatiolta.

Tyksissä tehdään vuosittain noin 37 000 leikkausta. Ne eivät ole olleet turhia. Hoitokäytäntöjä tutkimalla etsitään koko ajan potilaan kannalta parasta mahdollista hoitomuotoa. Aina se ei ole leikkaus.

Polven alueen vammat ja sairaudet rajoittavat usein toimintakykyä. Vain osa nivelkierukkaongelmista vaatii leikkaushoitoa. Toisaalta osa tapaturmaisista nivelkierukkarepeämistä vaatii kiireellistä leikkaushoitoa.

– Polven sisäsivusiteen repeämät paranevat yleensä hyvin ilman leikkausta, mutta voivat olla kipeitä kuukausia. Ne voivat rajoittaa toimintakykyä pidempäänkin, ellei omatoimista, fysioterapeutin ohjeistamaa kuntoutusta aloiteta varhain. Eturistisiderepeämistä noin puolelle loukkaantuneista jää polveen leikkaushoitoa vaativa epävakaus, kertoo ortopedi Jani Knifsund.

Polven nivelrikon arviointi perustuu röntgenkuvaan ja oireisiin. Lievän nivelrikon hoito on kipulääkitys ja liike- ja lihasvoimaharjoittelu sekä joskus polven kortisonipistoshoidot. Kun nivelrikko etenee ja oireet rajoittavat päivittäistä elämää em. hoidoista huolimatta, voidaan tekonivelellä parantaa toimintakykyä.

Olkapään kiertäjäkalvosimen rappeuma on yleinen ikääntymiseen liittyvä muutos. Se voi johtaa jännerepeämään myös ilman tapaturmaa. Jopa puolella yli 60-vuotiaista on jonkinasteinen, osalla hyvinkin kivulias kiertäjäkalvosimen repeämä.

– Tutkimusnäyttö ei puolla viime aikoina lisääntynyttä leikkaushoitoa. Fysioterapia on ensisijainen hoito yli 55-vuotiaille, joilla olkaoireiden taustalla on jännerappeumasta johtuva ylemmän lapalihaksen jännerepeämä. Tapaturmaisissa repeämissä leikkausta voidaan tarvita kiireellisesti, toteaa ortopedi Juha Kukkonen.

Jokainen umpilisäkkeen tulehdus ei vastoin aiempaa luuloa vaadi leikkausta, sillä tautia on kaksi eri lajia. Tyksistä johdetun tutkimuksen mukaan valtaosa tulehduksista voidaan turvallisesti jättää leikkaamatta ja hoitaa ne antibiooteilla.

– Vuoden kuluessa noin 73 prosenttia antibioottihoidetuista potilaista ei tarvinnut leikkaushoitoa. Vuosittain tämä tarkoittaa koko Suomessa noin 3000 potilasta, jotka säästyvät leikkaukselta. Jatkossa potilaat, joilla epäillään umpilisäkkeen tulehdusta, tullaan yhä useammin kuvaamaan matala-asteisella viipalekuvauksella eli tietokonetomografialla ennen hoitoa tarkan diagnoosin saamiseksi ja oikean hoidon valitsemiseksi, kertoo päivystyskirurgia ylilääkäri, dosentti Paulina Salminen.

Tavallisin haavan aiheuttaja on pieni kolhu tai tapaturma, joiden vuoksi ei tarvitse hakeutua lääkäriin. Haavat ovat pieni harmi terveelle ihmiselle ja ne umpeutuvat 1-2 viikossa. Kun paraneminen pitkittyy, se mutkistuu elimistön normaalien paranemispolkujen häiriintyessä. Tällöin haavaa kutsutaan krooniseksi.

Laskimovajaatoiminta, valtimokovettumatauti, diabetes ja liikkumiskyvyn heikkous ovat kansantauteja. Ne ennakoivat haavan syntymistä ja huonontavat sen paranemista. Potilaalla itsellään ja hänen läheisillään on häntä hoitavien lisäksi tärkeä osa haavan ennakoinnissa ja onnistuneessa hoidossa.

– Tunnistamalla riskitekijät ja puuttumalla lieviin oireisiin voidaan estää monien haavojen syntyminen ja niiden paheneminen sekä kohdistaa tutkimukset ja hoito parhaalla mahdollisella tavalla. Paraneminen nopeutuu ja elämänlaatu paranee. Apuvälineitä kannattaa käyttää. Kunnon istuintyyny voi estää painehaavan, pohjallinen känsän pahenemisen diabeetikon jalkapohjassa ja ihon rasvaus jalankatkaisun, tiivistää plastiikkakirurgi Tarja Niemi.

Kevään yleisöluennot ovat katsottavissa tallenteina Nivelverkosta (www.nivelverkko.fi). Luennot jatkuvat syksyllä.

Tuula Vainikainen

Tekstin on tuottanut Tyks/Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.

Kuvateksti: Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluentosarjan kevään viimeisellä luennolla kirurgit Juha Kukkonen, Tarja Niemi, Petri Virolainen, Jani Knifsund ja Paulina Salminen kertoivat erikoisalansa muuttuvista hoitokäytännöistä.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat