Paikalliset

Kauppatorin paikalla on ollut asuinalue

HISTORIA Torin arkeologisissa kaivauksissa voi löytyä spitaalisairaalan rakenteita.

Torin uudistaminen käynnistyy arkeologisilla kaivauksilla, mutta niiden laajuudesta ei ole vielä päätetty.

Henriikka Eloluoto

Turun keskustan uudistamistyö ei lähde liikkeelle ennen kuin joka kivi torilla on käännetty. Torikansi kuoritaan ja arkeologit kaivavat esille menneitä aikakerroksia. Kaupunkiarkeologian tutkija Elina Saloranta Turun museokeskuksesta arvioi, että torin arkeologisten kaivausten kenttävaihe kestää vähintään vuoden ja enintään vajaa kaksi vuotta.

– Jos kaivetaan pidemmän kaavan mukaan, voi torikauppa jatkua kaivausten ollessa käynnissä. Torikauppa siirtyy kaivausten edetessä.

– Lyhyemmän kaavan mukaan kaivettaessa kaupankäynti väistyy torilta kaivauksen ajaksi.

Päätöstä kaivausten kestosta ja laajuudesta ei ole vielä tehty.

Tutkijat odottavat torikaivauksilta merkittäviä löydöksiä, koska kaivausalue on laaja.

– Voidaan saada tietoa uuden ajan kaupunkiasutuksen arkipäiväisestä elämästä – sellaistakin asioista, joista historian kirjat eivät kerro, Saloranta sanoo.

Parhaimmassa tapauksessa voidaan läntisen Turun asutushistoriasta todistaa arkeologisesti tapahtumia ja kehityskulkuja, joista ei vielä ole varmuutta.

Torin seutu oli vielä keskiajalla peltoa ja vetistä niittyä, mutta 1600-luvun puolivälissä alueelle tehtiin asemakaava. Kauppatorin alueelle kaavoitettiin asutusta. Alueelle suunniteltiin myös tori. Uusi tori sijoittui kuitenkin nykyisen Eerikinkadun alle ja Forum-korttelin luoteisosaan.

– Nykyinen Kauppatori on pääosin aikaisempien asuinkorttelien päällä. Asutus on mahdollisesti taantunut alueella isonvihan aikaan 1700-luvun alussa. Osa rakennuksista silloin lienee tuhoutunut, Saloranta arvioi.

Isonvihan jälkeen 1700-luvun jälkipuolella alueelle muutti käsityöläisten lisäksi porvareita ja virkamiehiä. Nykyisen torin itäosaan rakennettiin 1810-luvulla jopa kaksi kivitaloa. Vaurastuvan asuinalueen tuhosi kuitenkin Turun suurpalo vuonna 1827.

Nykyisen Kauppatorinsa Turku sai Engelin asemakaavan myötä. Samalla siitä tuli kaupungin päätori.

Arkeologit odottavat, että Kauppatorin pintakerrosten alta löytyy rakennusten kiviperustuksia ja hirsikehikoita, joista nuorimmat ovat vuoden 1827 palossa vaurioituneita ja vanhimmat 1600-luvun puolivälistä sekä niiden lomasta kaksi nykyistä torialuetta halkovaa katulinjausta.

Myös torialuetta reunustavia Yliopistonkatua, Eerikinkatua, Aurakatua ja Kauppiaskatua kaivetaan vaihteleviin syvyyksiin.

– Myös ne ovat olleet täynnä asuintontteja. Aurakadun alla kulkee vanha katulinja ja Eerikinkadun alla on vanhaa toria.

– Torin luoteispuolella on arveltu sijainneen keskiajalta vuoteen 1624 Pyhän Yrjänän spitaalisairaala ja Yliopistonkadun tienoilla mahdollisesti sen hautausmaa, Saloranta kertoo. Katualueet ovat kuitenkin kunnallisteknisten kaivantojen mylläämiä, joten muinaisjäännösten säilyminen niissä on oletettavasti vähäisempää.

Kiinteiden jäännösten lisäksi torin alta löytynee myös arkipäiväisiä esineitä sekä eläinten luita ja kasvinjäännöksiä.

Kauppatori

ja ympäristö uudistetaan

Turun kaupunki suunnittelee keskustan uudistamista. Keskeinen ajatus on kävelykeskustan laajennus nykyiseltä kävelykadulta jokirantaan saakka. Maanalaiseen pysäköintilaitokseen on tulossa 600-800 uutta autopaikkaa.

Yliopistonkatu muutetaan torin kohdalla kävelykaduksi ja kadulle istutetaan puita. Ortodoksisen kirkon edustalle rakennetaan portaat, joita voi käyttää myös istuskelupaikkoina. Torin nurkalle tulee esiintymisestradi. Kauppiaskatu muutetaan keskustan pihakaduksi.

Lisätiedot: www.turku.fi/turun-uusi-kauppatori

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat