Vaalikoneemme on nyt avattu!

Paikalliset

Turkulainen Måns Broo: Pienlehdet syntyvät suurella rakkaudella

Måns Broo on pienlehtien avustusten puolestapuhuja. Yhteiskunnalliselle keskustelulle ja vaihtoehtoisille näkemyksille on hänen mielestä annettava tilaa Suomessa.

Jussi Virkkumaa

Suomalaiset pienlehdet ovat sinnitelleet vuodesta toiseen. Lehtiä tehdään usein vapaaehtoisvoimin ja pienten määrärahojen turvin. Rakkaus ja intohimo omaan asiaan näkyvät lehdissä.

– Tämä on mielenkiintoinen kenttä. Suomi on monella tapaa pienlehtien edelläkävijämaa, arvioi turkulainen Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultin hallituksen puheenjohtaja Måns Broo.

Useiden satojen suomalaislehtien kirjo vaihtelee hänen mukaansa hyvin, hyvin pienistä jäsenlehdistä erittäin laadukkaisiin kulttuurilehtiin. Osa ilmestyy tiheästi, toiset muutaman kerran vuodessa.

Broo näkee pienlehtien tarjoavan merkittävän areenan juuri sellaisille aihealueille ja materiaalille, mitä ei löydy muualta.

– Esimerkiksi Anandasta löytyy sellaisia jooga-artikkeleita, mistä suuret kaupallislehdet eivät ole kiinnostuneita.

– Lehdistä löytyy myös runsaasti pitkiä reportaaseja, joita harvoin, jos koskaan, löytää kaupallisista lehdistä. Tavalliseen lehteen on vaikeaa saada kymmenentuhannen merkin juttua.

Hän korostaa, että useimmat lehdet tehdään lähes talkoovoimin. Joissakin lehdissä saatetaan maksaa pieniä, nimellisiä korvauksia.

– Se vaikuttaa tietenkin sisältöön. Sisällöt saattavat vaihdella hyvinkin paljon laadullisesti. Tärkeintä on kuitenkin, että lehdistä paistaa läpi suuri rakkaus, jolla lehtiä tehdään. Sellaisia lehtiä on kovin hauskaa lukea.

”Monen lehden toiminta on riippuvainen valtion kulttuurilehtituesta”

Neljä vuotta Kultin johdossa ja kuusi vuotta pienlehden päätoimittajana ovat avartaneet Broon ajatuksia. Poliittista päätöksentekoa hän on seurannut mielenkiinnolla.

– Yhteiskunnalliselle keskustelulle ja vaihtoehtoisille näkemyksille on annettava tilaa. Monen lehden toiminta on kuitenkin riippuvainen valtion kulttuurilehtituesta. Pohjoismaissa käytännöt vaihtelevat.

– Sekin muutama tuhat euroa, jonka yksittäinen lehti saa, voi olla tärkeää kyseiselle lehdelle, Broo jatkaa.

Hän kertoo, että Kultti on pyrkinyt vaikuttamaan tukien määrään. Viime vuosina tuet ovatkin hiukan nousseet.

– Minusta on hyvä, että tuet siirrettiin viime vuonna veikkausvaroista jaettaviksi. Se hillitsee varmasti tähän asti käytyä jatkuvaa kamppailua eri ministeriöiden välillä.

Broo on tyytyväinen kulttuuriministeri Stefan Wallinin myötävaikutukseen muutoksessa. Hänen mielestään ministeri on luonut edellytykset kulttuurin tekemiseen. Hän korostaa, että valtion ei pitäisi lähteä määrittelemään, mikä on oikeaa taidetta ja mikä ei.

– Jotkut olivat skeptisiä, koska häneltä puuttui kulttuuritausta. Minusta Wallin on kääntänyt ulkopuolisuuden voimavarakseen. Hän ei ole sitoutunut mihinkään tiettyyn kulttuurin suuntaukseen, vaan on luonut kaikille mahdollisuuden tehdä omalla sarallaan työtä kulttuurin edistämiseksi.

Ananda sukeltaa syvälle joogan saloihin

Graafikko Kaisa Leka työskenteli aiemmin kulttuuri- ja mielipidelehti Ny Tidissä. Nyt hän taittaa joogalehti Anandaa.

– Ny Tid käsitteli ajankohtaisia aiheita. Nyt olen syventynyt joogaan elämäntapana. Ananda tarjoaa vaihtoehtoisen näkökulman sille tavalle, jolla valtamedia käsittelee joogaa, Leka kuvailee.

Hänen mielestään joogaa käsitellään kyllä positiivisesti esimerkiksi naistenlehdissä.

– Mutta jooga ei ole mikään uusi ja ohimenevä jumppavillitys. Joogaa ei pitäisi käyttää välineenä jonkin aineellisen tavoitteen, kuten laihtumisen saavuttamiseen. Sisäisesti sillä kyllä voi saavuttaa paljonkin. Harjoituksen myötä ihminen voi oivaltaa yksilön suhteen kokonaisuuteen ja nähdä jumaluuden itsessään ja ympäristössään, nainen korostaa.

Anandassa tuodaan joogan henkinen puoli esille. Lehdessä korostetaan myös elämäntavan muita osia, kuten päihteettömyyttä ja väkivallattomuutta.

– Käsittelemme hyvin rohkeastikin erilaisia aihepiirejä. Emmekä edes halua keventää aiheita. Oletamme, että lukijat ovat fiksuja ja kiinnostuneita juuri siitä puolesta. Eli heille ei riitä naistenlehtien esittelemä yksittäinen joogaliike.

Lekan mukaan Anandan levikki on nousussa, vaikka markkinointibudjetti on pieni. Lehti on esillä muun muassa kirjamessuilla ja Maailma kylässä -festareilla. Puhelinmyyntiä ei tehdä. Painosmäärä on tällä hetkellä 2 000. Tilaajia on 1 200 ja loput lehdet ovat irtomyynnissä.

– Olemme tietenkin hyttyssarjassa isoihin lehtiin verrattuna, mutta saamme jatkuvasti palautetta lukijoilta, että he lukevat joka lehden kannesta kanteen, Kaisa Leka iloitsee.

Päivi Hotokka on käsittelyt Tampereen yliopiston Tiedotusopin laitokselle tekemässään tutkielmassa, miten pienlehdet luovat yhteisöllisyyden tunnetta julkaisijajärjestönsä sisällä ja millainen suhde niillä on lukijoidensa identiteettiin.

Hotokan mukaan pienlehti on lukijalleen elävä kosketus omaan yhteisöönsä ja käsinkosketeltava todiste jäsenyydestä, vaikka siteet yhteisöön muutoin olisivatkin löyhät.

Painettu lehti on henkilökohtaisempi media kuin esimerkiksi verkkolehti, ja sen lukeminen toisenlainen tapahtuma, kuin esimerkiksi verkkojulkaisun selailu.

Hotokka esittää, että pienlehti palvelee mainoksena ja todisteena koko yhteisölle siitä, että yhteisö on olemassa ja toimii. Pienlehdet pitävät yllä yhteisön kollektiivista identiteettiä.

Ne myös paikkaavat valtavirtamedioiden jättämiä aukkoja ja mukautuvat julkaisijayhteisönsä tarpeisiin.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Vaalikoneemme on nyt avattu!

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat