Paikalliset

Kyösti Mäkimattila: Tanssilavat häviämässä kisan "kaljamukifestareille"

Kyösti Mäkimattila & Varjokuva Kotkan Karhulan VPK:n Tampsan lavalla, tanssipaikan 70-vuotisjuhlissa.

Kari Martiala

Suomalaisen tangon pelastaja, vuoden 2013 tangokuningas Kyösti Mäkimattila ja samana vuonna tangolaulukilpailussa toiseksi sijoittunut Yona ovat pohtineet yhdessä, miten tanssimusiikki tavoittaisi nuoret ja saisi myös muuta uutta yleisöä.

– Tanssimusiikista pitää tehdä trendikästä, ettei sitä koettaisi nurkkakuntaisena ja kantaisi ummehtunutta junttileimaa. Tanssimusiikissa pitää olla jotakin kiinnostavaa, Kyösti sanoo.

– Tanssimusiikkia esittävien artistien pitäisi olla myös paremmin brändättyjä. Kaikilla niillä artisteilla, jotka ovat pärjänneet tässä leikissä, on ollut sisäsyntyisesti jokin oma ajatus tai näkemys, jota he ovat osanneet lähteä toteuttamaan.

Pois nurkkakuntaisuus ja ummehtunut junttius."

Tanssimusiikin ympärillä toimivat organisaatiot ovat niin pieniä, että esimerkiksi levy-yhtiöistä ei löydy tähän ongelmaan ratkaisua.

– Tämä bisnes on niin pieni, että ei ole mahdollista, että artisti saisi tuekseen ihmisen, joka keskittyisi häneen 100-prosenttisesti, hän kuvailee.

– Se voi toki olla mahdollista joskus myöhemmin, mutta ennen sitä artistin on pitänyt tehdä joitakin asioita oikein, joko tuurilla tai uutteruudella. Viittaan tällä niihin muutamiin ihmisiin, jotka ovat tehneet hienon oman näköisensä uran ja ponnistaneet julkisuuteen tangokuninkaallisina. Heillä on käynyt hyvä tuuri, he ovat olleet riittävän ahkeria ja uteliaita ja ympärille on löytynyt oikeita ihmiset – koska yksin kukaan ei ole mitään.

Mäkimattila haluaisi, että iskelmämusiikki menisi samaan suuntaan kuin pop-musiikki. Hänen mukaansa markkina on vain niin pieni, eikä iskelmä ole enää mainstream-musiikkia vaan marginaalia.

– Se takia en liene ainoa, joka on hakeutunut konserttisaleihin ja etsinyt sitä kautta uutta yleisöä musiikilleen. Uusi yleisö, kun ei tunnu tulevan tänne tanssilavoille, missä minä olen. Uskon, että kaikki ne joilla rahkeet riittävät, tekevät saman tempun.

Lavoilla tanssitaan paremmin kuin koskaan."

Kyöstin mukaan lavatanssi voi Suomessa paremmin kuin koskaan.

– Suomessa ei ole ikinä tanssittu niin makeasti kuin nyt. Mutta tanssilavakulttuuri ei voi hyvin ja ne ovat kaksi täysin eri asiaa. Meidän suuri haasteemme on se, miten me saamme ”kaljamukifestivaalit” siirrettyä joko tänne tanssilavoille, tai onnistumme tekemään tanssilavoista niin kiinnostavia, että ne voittavat festivaalit.

– Tanssilavat kilpailevat tällä hetkellä juuri festivaalien kanssa ja nykyisten yli 50-vuotiaiden ikäluokassa festivaalit ovat aina kuuluneet elämään. Tanssilavaorientoitunutta massaa ei enää ole ja tanssiravintolatkin ovat kokeneet romahduksen.

– Harvoissa aikuisten yökerhoissa käy silloin tällöin iskelmä-esiintyjiä, mutta tanssiravintoloiden aika on jo ohi. Se on mennyttä aikaa, valitettavasti, Mäkimattila arvioi.

– Onneksi Helsingissä ja Turussa on kuitenkin isoja tanssiravintoloita, jotka tosin irtoavat rannasta. Eli Ruotsin- ja Tallinnan-laivat ovat lisänneet tanssimusiikkitarjontaansa, ja se on hyvä asia meille esiintyjille.

Kyösti Mäkimattilan keikkoja

3.8. Vantaa, Helsinki Pavi

5.8. Hämeenlinna, Tuuloksen Kapakanmäki

6.8. Riihimäki, Riutanharju

25.8. Helsinki, Linnanmäki

11.9. Helsinki, Baltic Queen

13.–14.9. Turku, M/S Baltic Princess

16.9.6 Vantaa, Helsinki Pavi

19.–2.9. Helsinki, M/S Mariella

23.9. Hämeenlinna - Tuulos, Tuuloksen Kapakanmäki

24.9. Mäntsälä, Mäntsälän Suurlava

27.–28.9. Helsinki, Baltic Queen

5.10. Helsinki, Vuotalo

6.10. Kerava, Keravasali

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat