Paikalliset

"Vaipat märkinä, kun työntekijät eivät ehdi auttaa" – vammaisjärjestöt keräävät nimiä palveluiden kilpailuttamista vastaan

Turkulainen vammaisjärjestöaktiivi Veijo Lehtonen kerää nimiä Ei myytävänä! -kansalaisaloitteeseen. Turkulainen Diana Lempinen kertoo, että kilpailutukset aiheuttavat vammaisille pelkoja.

Janne Koivisto

Vammaisjärjestöt ovat pettyneitä vammaisten palvelujen kilpailuttamiseen.

Kehitysvammaisten tukiliitto ry:n liittohallituksen turkulainen jäsen Veijo Lehtonen kertoo, että kilpailutuksissa mennään hinta edellä ja palvelujen laatu on jäänyt sivuseikaksi.

– Se aiheuttaa vammaisissa ja omaisissa pelkoja. Kilpailutuksissa pitäisi painottaa laatua, jotta palvelu olisi inhimillistä ja ihmisarvoista, mutta nyt se on kääntynyt niin, että mennään hinta edellä, Lehtonen pahoittelee.

Huono laatu näkyy Lehtosen mukaan esimerkiksi siinä, että työkeskuksiin saapuu aamuisin vähäpukeisia vammaisia, joilla on vaipat märkinä, koska työntekijät eivät ehdi auttaa näitä.

Kilpailutukset ovat Lehtosen mukaan johtaneet myös siihen, että palveluntuottajat ovat keskittyneet. Vuonna 2007 voimaan tulleen hankintalain tavoite oli aivan päinvastainen. Sen oli tarkoitus tukea pienyrittäjyyttä.

– Kilpailuttamisen myötä on tullut hirmuinen buumi, jossa isot ulkomaiset palveluntuottajat ostavat kaiken, mikä on myytävänä. Ala keskittyy koko ajan, sanoo Lehtonen.
Hänen mukaansa palveluntuottajan muutos on yleensä asukkaalle kova paikka.

– Aina, kun palveluntuottaja vaihtuu, palvelussa muuttuu jokin. Työntekijät voivat vaihtua, mikä on asukkaille hirveä muutos. Myös palvelutaso voi muuttua, eikä valitettavasti ole esimerkkiä siitä, että se olisi mennyt parempaan suuntaan.

Vammaisfoorumi ry ja Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta ovat tehneet kilpailuttamisen lopettamisesta kansalaisaloitteen. Aloite on kerännyt vajaassa neljässä kuukaudessa 38 500 kannatusilmoitusta.

Aloitteen tekijöiden mukaan vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttaminen on vastoin YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista.

Aloitteen tekijät esittävät hankintalakiin seuraavaa rajausta: ”Tätä lakia ei sovelleta sellaisten vammaispalveluiden hankintaan, joissa on kyse vammaisten henkilöiden välttämättömän huolenpidon ja tuen tarpeista ja tarpeisiin liittyvistä palveluista asumisessa ja jokapäiväisessä elämässä.”

– Kyllähän minä hyväksyn terveen kilpailun, mutta se ei ole oikein, että isot ostavat kaiken, karsivat henkilömäärää ja kilpailevat vain hinnalla, Lehtonen sanoo.

Lisätietoa aloitteesta löytyy osoitteesta www.eimyytavana.fi.

Veijo Lehtonen on taistellut vammaisten oikeuksien puolesta pitkään. Hän toimi 15 vuotta Turun paikallisyhdistyksen puheenjohtajana. Vaalien jälkeen hänet valittiin liikuntalautakuntaan ja vammaisneuvostoon.

Aihe on Lehtoselle tuttu henkilökohtaisesti, koska hänellä on kehitysvammainen tytär.

– Olen henkilökohtaisesti hyvin tyytyväinen palveluihin. Kiitän Turun kaupunkia monesta asiasta. Tällä hetkellä suurin ongelma on työ- ja päiväkeskustoiminta. Laitosten purku on aiheuttanut sen, että työ- ja päiväkeskuspaikkoja on 30–50 liian vähän. Toiminta tuo säännöllisyyttä elämään, kun lähdet aamulla kello 9 ja tulet kotiin kello 15, ja siellä saa vertaistukea.

Kaupunki ostaa palveluasumista 5,3 miljoonalla

Turun kaupunki hankkii yksityisiltä palveluntuottajilta vammaispalvelulain mukaista palveluasumista 120 asiakkaalle. Palveluasumisen hankintaan käytetään tänä vuonna arviolta 5,3 miljoonaa euroa.Nykyinen sopimuskausi alkoi 1.1.2012 ja päättyy vuodenvaihteessa 31.12.2017.

Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut sekä sotainvalidien kuljetuspalvelut on kilpailutettu ajalle 1.9.2016–31.8.2018. Kuljetuspalveluita ostetaan vuosittain noin 4,5 miljoonalla eurolla ja arviolta 4 350 asiakkaalle.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat