Pisa-tutkimus: Viro meni meistä jo ohi – Suomessa tyttöjen ja poikien välinen osaamisero kaikkein suurin

Yhteistoiminnallista ongelmanratkaisua arvioitiin nyt ensimmäistä kertaa.

Arkistokuva /Ella Kajaste

KOULUT   Opetusministeri aikoo tarttua poikien heikompaan pärjäämiseen.

Suomalaisnuoret sijoittuivat OECD:n Pisa 2015 -tutkimuksessa yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa OECD-maiden vertailussa viidenneksi ja kaikkien arviointiin osallistuneiden maiden ja alueiden vertailussa seitsemänneksi.

– Tutkimus osoittaa, että suomalaisilla nuorilla on vahvat yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaidot. Se vahvistaa käsitystä, että meillä on hyvät edellytykset, perustiedot ja myös -taidot, pärjätä työelämän murroksessa, jossa korostuvat yhteistyö ja uuden luominen verkostoissa ja tiimeissä, kertoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

– Uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet keskittyvät aiempaa vahvemmin tulevaisuuden taitojen vahvistamiseen. Ainoa hälyttävä piirre tässäkin vertailussa on poikien heikompi pärjääminen. Olen kutsunut tutkijat etsimään ratkaisuja tähän koulutusjärjestelmämme kipukohtaan, hän jatkaa.

Suomalaisten tulosten keskiarvo oli 534, josta ainoastaan Singaporen (561) ja Japanin (552) pistemäärät erosivat tilastollisesti merkitsevästi. Suomen kanssa tasaisessa ryhmässä olivat Hongkong (541), Korea (538), Kanada (535), Viro (535), Macao (534), Uusi-Seelanti (533) ja Australia (531).

Japanilaisten nuorten pistemäärä oli muita OECD-maita korkeampi. Korean, Kanadan, Viron ja Suomen pisteet eivät eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi.

Tytöt menestyivät tehtävissä paremmin kuin pojat kaikissa osallistujamaissa, mutta Suomessa sukupuolten välinen ero oli kaikkein suurin.

Aiemmissa Pisa-tutkimuksissa tehty havainto poikien heikommasta osaamisesta toistuu siis myös yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa.

Pisa 2015 -tutkimukseen osallistui 73 maata ja aluetta. Yhteistoiminnallista ongelmanratkaisua arvioitiin nyt ensimmäistä kertaa.

Pisa 2015 -tutkimuksen toteutti Suomessa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen yhteenliittymä. Tutkimukseen osallistuivat 15-vuotiaat nuoret.

– Koulutuksen tasa-arvoa koskevat tulokset ovat muilta osin ilahduttavia, mutta tyttöjen ja poikien entistä suurempi osaamisero huolestuttaa. Yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun tehtävissä korostui vahvasti lukutaito ja chat-keskusteluun perustuvalla tehtävätyypilläkin on varmasti merkitystä. Lukutaito ei kuitenkaan selittänyt sukupuolieroa kokonaisuudessaan vaan kyse on selvästi muustakin. Poikien tilanteen tarkempaa selvittämistä ja tehokkaiden keinojen tunnistamista pitää siis jatkaa systemaattisesti, sanoo tutkimuskoordinaattori Mari-Pauliina Vainikainen Helsingin yliopistosta.

– Yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun arvioiminen laajassa tutkimuksessa tuo kokonaan uuden alueen arvioinnin kentälle. Teknologiavälitteinen arviointi laajentaa arvioitavien taitojen ja tietojen valikoimaa, mikä voi vaikuttaa myös innovatiivisten menetelmien lisääntymiseen opetuksessa, sanoo Pisa-tutkimuksen kansallinen koordinaattori Arto Ahonen Jyväskylän yliopistosta.

Mitä on yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu?

Yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa korostuu lukutaito ja osallistuminen keskusteluun. Arvioinnissa menestyneet maat ovat pääosin menestyneet myös muissa Pisa-tutkimuksen aihealueissa.

Yhteistoiminnallisella ongelmanratkaisulla tarkoitetaan kykyä toimia tehokkaasti tilanteessa, jossa usea henkilö yrittää yhdessä ratkaista jonkin ongelman jakaen eri osapuolten tietoja, taitoja ja ymmärrystä.

Arviointi toteutettiin vuorovaikutteisessa digitaalisessa ympäristössä, jossa oppilaat kommunikoivat chat-keskustelun avulla yhden tai useamman toista oppilasta edustavan tietokoneohjatun agentin kanssa.

Oppilaan tuli menestyäkseen valita ongelmanratkaisuprosessin kannalta rakentavimmat yhteistyötä tukevat puheenvuorot.

Written by:

Anne Koski

Ota yhteyttä

Lisää aiheesta

HS: Pisa-testien rinnalle uusi tutkimus – lasten sosiaaliset taidot mittariinRehtorit huolestuivat Pisa-tuloksista: "Kallisarvoista työaikaa kuluu hallinnollisiin töihin ja sähköisiin ympäristöihin"