Paikalliset

Uusi kirja: Turun 1950-luvun rakentamisesta tuli kansainvälinen esikuva

Turun omakotineuvonnan rakennusmestari Elli Kokon 1955 suunnittelema tyyppitalo oli suosittu.

Mikko Laaksonen

Rintamamiestalot, Arava-rakentaminen, ensimmäiset rivitalot ja elementtikokeilut. Tietokirjailija Mikko Laaksosen uudessa kirjassa piirtyy kuva siitä, miten Turkua rakennettiin 1940- ja 1950-luvulla.

– Ei rakennettu prameita konttorirakennuksia vaan käytännön tarpeisiin. Arjen rakentaminen on ajalle hyvin voimakas, kokoava teema. Hyvä esimerkki tästä on, että Turun konserttitalo tehtiin ammattikoulun juhlasaliksi.

Ajalle tyypillistä oli myös, että työväelle ja keskiluokalle rakennettiin samankaltaisia asuntoja. Asuntojen koko vain hieman kasvoi aiemmista vuosikymmenistä.

Asuntorakentamista sävytti jälleenrakentamisen aika. Turun kaupunginvaltuusto perusti Turun Perheenasunto-osakeyhtiön 1941. Yhtiö toteutti vuosikymmenen aikana Stålarminkadun tutut talot, joihin sai muuttaa vähintään kolmelapsisia perheitä.

Aravarahoitus otettiin käyttöön 1949. Valtio myönsi osin takaamiaan pitkiä lainoja esimerkiksi kunnille, rakennuttajayhtymille ja seurakunnille. Se johti asuntotuotannon moninkertaistumiseen Turussa.

1950-luvusta tulikin eräällä tavalla turkulaisen asuntorakentamisen kultakausi.

– Turkulainen rakentaminen muodostui ihan kansainväliseksikin esikuvaksi. Baltian maiden arkkitehdit pääsivät 1950-luvun lopulla katsomaan Aarne Ervin Turun yliopistoa virallisina ryhminä. Puolalaiset taas ostivat 2000 puutaloa Suomesta. Ne maksettiin hiilillä, joilla sitten lämmitettiin rintamamiestaloja Suomessa, Laaksonen kertoo.

Turun rintamamiestaloista valtaosa myös suunniteltiin Laaksosen mukaan Turussa. Puolitoistakerroksisesta omakotitalosta tuli tyyppitalo, jota käytettiin monilla alueilla. Kaupungin omat arkkitehdit ja rakennusmestarit laativat piirustukset, ja pientaloja toteutti muun muassa Varsinais-Suomen maanviljelysseuran asutustoimikunta.

Sotien jälkeinen rakentaminen oli myös uusien kokeilujen aikaa. Kaupungin ensimmäiset rivitalot syntyivät ammattiyhdistysihmisten rakentamina. Myös ensimmäiset elementtirakentamisen kokeilut tehtiin 1950-luvun lopulla.
Turussa oli tuohon aikaan vielä myös raitiotie. Se vaikutti asuntoalueiden suunnitteluun niin, että suurin osa kerrostaloista tehtiin ratikkaverkon tuntumaan. Rintamamiestaloalueet taas nousivat bussireittien varteen. Joukkoliikenteen järjestämistä ei kuitenkaan vielä mietitty ihan toivotulla tavalla.

– Turkuun aloitettiin rakentamaan nelikaistaisia pikateitä esimerkkeinä Satakunnantie ja Uudenmaantie. Niille tehtiin leveät pyörätiet, mutta ei joukkoliikennekaistoja, Laaksonen huomauttaa.

Laaksosen kirjassa esitellään kattavasti pien- ja kerrostalojen lisäksi julkisrakennukset. Kirjasta käy ilmi, miten 1950-luvun lopulla Turkuun rantautui myös Bauhaus-arkkitehtien Yhdysvalloissa kehittämä modernistinen suuntaus. Tämä futuristisempi tyyli näkyy myös kaupungin rakennuskannassa.

Leimallista Turun arkkitehtuurille on kuitenkin vahva yhteys muihin Pohjoismaihin.

– Turkulaiset arkkitehdit kävivät paljon Tukholmassa, Göteborgissa ja Aarhusissa. Sieltä otettiin vaikutteita, ja päinvastoin. Tähtitalot olivat esimerkiksi ruotsalainen idea, jota sovellettiin kaikissa Pohjoismaissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat