Paikalliset

Annika Lapintie: Vain harva lakiehdotus tyssää perustuslakiin, Sipilän hallitus ei poikkea edeltäjistään

Annika Lapintie

Janne Koivisto

Kun on seurannut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen taivalta, on tuntunut, että hallituksen esitykset kaatuvat yhtenään perustuslaillisiin ongelmiin.

Näin ei kuitenkaan ole. Perustuslakivaliokunnan turkulainen puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) kertoo, että tilastojen perusteella Sipilän hallitus ei poikkea tässä suhteessa muista 2000-luvun hallituksista.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on arvioida, ovatko sen käsittelyyn tulevat lakiehdotukset perustuslain mukaisia. Tänä vuonna valiokunta on antanut 61 lausuntoa.

Useimmiten valiokunta toteaa, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Joskus valiokunta toteaa, että lakiehdotusta pitää täsmentää. Vuosittain vain muutama lakiehdotus vaatii valiokunnan mielestä muutoksia.

– Julkisuudessa esiintyy sellaisia keskusteluja, että monet lait tyssäävät perustuslakiin. Näin ei ollenkaan ole. Kyllä hallitusvalmistelussa jo otetaan huomioon, että ei olisi perustuslain kanssa ristiriitoja.

Lapintie epäilee, että harhaluulo on syntynyt muutamista näkyvistä hankkeista, jotka ovat herättäneet vilkasta julkista keskustelua.

Heti hallituksen alkutaipaleella keskusteltiin niin kutsutuista pakkolaeista. Hallitus ei kuitenkaan koskaan antanut esitystä eduskunnalle, joten perustuslakivaliokunta ei käsitellyt sitä.

– Toinen oli niin kutsuttu tehokkaan katumisen laki. Siinä oli kysymys siitä, että jos olet tiettyjen vuosien aikana siirtänyt rahojasi ulkomaille, saat palauttaa ne Suomeen ilman, että saat syytteen törkeästä veropetoksesta. Sen käsittely alkoi perustuslakivaliokunnassa, mutta sitten hallitus veti esityksen pois ja käsittely jäi kesken.

Valiokuntaan kaatui esitys, jonka mukaan liikennesakkoja olisi korotettu sillä perusteella, että valtio tarvitsee lisärahaa.

– Perusperiaate rikoslaissa on, että kansalaisia ei voi rangaista sen takia, että valtio saa lisää rahaa.

Toinen kaatunut esitys oli se, että maahanmuuttajille olisi maksettu muita pienempää työttömyyskorvausta.

– Se, että ihmisiä kohdeltaisiin eri tavalla syntyperän mukaan, on perustuslain syrjintäkiellon vastainen.

– Ehkä näistä esityksistä syntyi se mielikuva, että tämä hallitus antaa vain esityksiä, jotka kompastelevat eduskunnassa.

Viime kesäkuussa perustuslaillisiin ongelmiin kaatui Sipilän hallituksen valinnanvapauslakiesitys. Perustuslakivaliokunta totesi, että esitys on ristiriidassa perustuslain kanssa.

Hallitus sai lokakuussa valmiiksi uuden esityksen. Se on tarkoitus antaa eduskunnalle maaliskuussa 2018. Sen jälkeen se etenee perustuslakivaliokuntaan.

Annika Lapintie ei lähde arvioimaan, miten uuden esityksen kanssa käy.

Lapintie kertoo, että hän on ottanut valiokunnan puheenjohtajana enemmän juristin kuin poliitikon roolin. Tämä johtuu siitä, että valiokunta on ikään kuin tuomioistuin, vaikkei se varsinainen tuomioistuin olekaan.

– Sen takia kommentoin mielelläni perustuslakivaliokunnan lausuntoja, mutta en ota kantaa tuleviin asioihin.

Annika Lapintie

62-vuotias turkulainen kuudennen kauden kansanedustaja

perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja

asuu Turun keskustassa

naimisissa, kaksi aikuista lasta ja kaksi lastenlasta

harrastaa mökkeilyä, veneilyä ja pojan hoitokoiran kanssa lenkkeilyä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat