Puheenaihe

70-vuotias opaskoirakoulu katsoo luottavaisena tulevaisuuteen: "Robotti ei korvaa elävää koiraa"

Elina Pöntinen ja Gimma harjoittelevat vapaan istumapaikan etsintää opaskoirakoulun toimistossa.

Paivi Tuovinen

Reilun vuoden ikäinen Gimma tassuttelee määrätietoisesti penkin luo ja tökkäisee sitä kuonollaan. Labradorinnoutaja näyttää vapaan istumapaikan.

– Just niin, hieno tyttö, kehuu kouluttaja Elina Pöntinen, joka naksuttaa samalla klikkeriä ja antaa koiralle namin.

Naksutus ja makupala osoittavat karvakuonolle, että se on toiminut oikein. Tietynlaisen käytöksen positiivisella vahvistamisella voidaan iskostaa tulevalle opaskoiralle sen tarvitsemia taitoja.

– Tämä on hyvin tehokas tapa opettaa koirille nopeasti pikkutarkkojakin juttuja, kertoo kouluttaja Janne Ruokonen.

Meneillään on tyypillinen koulutustuokio Näkövammaisten liitto ry:n opaskoirakoulun toimistossa Itä-Hakkilassa.

70-vuotista taivaltaan juhliva koulu uskoo, että sen palveluja tarvitaan rutkasti jatkossakin. Ruokosen mukaan näköpiirissä ei ole opaskoirakoulua koskevia huolenaiheita, mutta teknologia voi muuttaa osin toimintaa.

– Japanilaisethan saattavat jo kehitellä keppiä, joka ilmoittaa, missä on suojatie, Ruokonen naurahtaa.

– Robotti ei kuitenkaan korvaa elävää koiraa, sillä tämä on käyttäjille paljon muutakin kuin vain opas: koira tutkitusti laskee verenpainetta, vähentää stressiä ja tuo ihmiselle seuraa, Ruokonen korostaa.

Teknologia voi kyllä tarjota lähivuosina toimintaan käteviä apuvälineitä, kuten skannereita ja navigaattoreita.

Opaskoirakoulu kasvattaa ja kouluttaa opaskoiria sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten käyttöön ympäri Suomea. Opaskoiran avulla näkövammainen voi liikkua ulkona itsenäisesti oman tarpeensa mukaan.

Pitkäjänteinen koulutustyö alkaa jo pentuna vapaaehtoisissa hoitoperheissä. Tällaisia perheitä on Vantaalla 50–60.

Opaskoirakoulussa on nyt kasvatettavana 80 pentua. Noin 70 prosenttia pennuista hyväksytään opaskoirakoulutukseen soveltuvuustesteissä, joissa tutkitaan muun muassa koiran stressinsietokykyä ja rohkeutta toimia. Loput 30 prosenttia koirista valmennetaan muihin käyttötarkoituksiin.

– Opaskoirat eivät saa pelätä esimerkiksi ääniä tai olla aggressiivisia, Ruokonen selvittää.

Koulu kouluttaa noin 27–30 opaskoiraa vuosittain.

Toistoja, toistoja, toistoja. Niitä 20 viikon koulutus sisältää hurjasti. Harjoittelua on enintään joitakin tunteja arkipäivisin.

Tuleva opaskoira opetetaan noudattamaan useita eri käskyjä, mutta myös toimimaan oma-aloitteisesti liikenteessä. Koiran pitää oppia kulkemaan liikenteessä turvallisesti. Sen pitää osata liikkua suoraan tien reunassa, varoa esteitä ja kulkea suojateiden yli.

Sisätiloissa koiran tulee osata pysyä paikoillaan ja näyttää käyttäjälleen esimerkiksi oven tai tyhjän penkin paikka.

Ruokosen mukaan koulutuksessa on nykyisin huomioitava yhä enemmän väestön vanheneminen ja sen aiheuttama monisairaiden ihmisten yleistyminen: käyttäjien tarpeet moninaistuvat, minkä vuoksi opaskoirienkin tulee oppia erikoistaitoja, kuten vaikkapa leipä- ja maito-osastojen etsintää vieraassa kaupassa.

Opaskoiran taitoja arvioidaan loppukokeessa, jonka käytännössä kaikki karvakuonot läpäisevät viimeistään parin yrityskerran jälkeen.

– Opaskoira on aloitteellinen, kärsivällinen, uskalias ja sillä on hyvä keskittymiskyky, Ruokonen kiteyttää.

Opaskoirakoulun toiminta on muuttunut viime vuosikymmeninä huomattavasti. Koulutettavien koirien määrä on pysynyt aika samana, mutta erityisesti tietämys eläimestä ja käyttäjästä on lisääntynyt. Myös eläinten hyvinvointia on alettu huomioida yhä enemmän, ja asenteet koiria kohtaan ovat parantuneet. Nykyisin esimerkiksi monet kaupat tarjoavat avoimesti tilojaan harjoittelupaikoiksi.

Myös koulutustekniikat ovat kehittyneet: painotuksena on nyt kieltämisen sijaan enemmänkin koiran oikean käytöksen vahvistaminen palkitsemalla. Ennen vanhaan koira saattoi saada ei-toivotusta käytöksestä tiukkoja nuhteita, mutta nykyään pyritään rankaisemaan pehmeämmin, esimerkiksi jättämällä nami sillä hetkellä antamatta.

Lähivuosina opaskoirakoulun tulisi ratkaista tilaongelma. Nykytilat alkavat nimittäin käydä vanhanaikaisiksi: ne on joko peruskorjattava tai sitten on etsittävä kokonaan uusi toimipaikka 17 työntekijälle.

– Työntekijöitäkin tarvittaisiin lisää, sillä koiria on kouluttajiin nähden aika paljon, Ruokonen toteaa.

70-vuotias koulu

Näkövammaisten liitto ry:n opaskoirakoulu juhlii 70-vuotista taivaltaan.

Pääosan Suomen opaskoirista kouluttaa opaskoirakoulu Vantaalla. Itä-Hakkilaan koulu muutti Espoon Mäkkylästä 1987.

Opaskoirien koulutus alkoi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen.

Ensimmäiset koirat koulutettiin ja luovutettiin sodassa sokeutuneille.

Aluksi opaskoirat olivat saksanpaimenkoiria ja niitä koulutti Suomen Punainen Risti. Nykyään labradorinnoutaja on yleisin rotu hyvän luonteensa ja oppimiskyvynsä vuoksi.

Opaskoira jää yleensä eläkkeelle 12-vuotiaana, minkä jälkeen se jää käyttäjän luo asumaan tai se sijoitetaan hoitoperheeseen.

Opaskoirakoulu toimii kansainvälisen opaskoirajärjestön säädösten mukaan ja sen toiminta arvioidaan säännöllisesti. Opaskoirien rahoittajina ovat sairaanhoitopiirit ja vakuutusyhtiöt.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat