Paikalliset

Superbussi vai ratikka? Näin Nobinan ja Transtechin johtajat perustelevat omia kulkupelejään – lue perustelut ja äänestä

JOUKKOLIIKENNE Kysyimme superbussioperaattorilta ja ratikkavalmistajalta, miksi Turun pitäisi valita juuri heidän edustamansa kulkumuoto.

Malmössä on käytössä Van Hoolin valmistamia superbusseja, joita Nobina operoi.

Nobina

Turun selvitellessä tulevaa joukkoliikenneratkaisuaan, kysyimme kilpailevilta tahoilta, mikä tekee heidän kulkumuodostaan paremman.

Nobina Finlandin toimitusjohtaja Tom Ward muistuttaa, että hän vastaa kysymykseen joukkoliikenteen operaattorin näkökulmasta. Hänen ykkösperusteensa on superbussin edullisuus.

– Olemme pohjoismainen joukkoliikenteen operaattori ja profiloidumme linja-autoihin. Jo sen takia haluamme, että Turku valitsee sen kulkumuodon. Mutta olen nähnyt kustannuslaskelmia. Kustannusmielessä linja-autoratkaisu on huomattavasti halvempi, hän tiivistää.

Ward toteaa, että superbussiin voidaan valita minkälaisen moottorin tahansa: diesel-, sähkö- tai hybridivaihtoehdon. Keskeinen perustelu bussin paremmuuteen on myös väylien joustavuus.

– Bussille ei tarvitse kiskottaa, mikä on kallis operaatio. Jos tulee tarve laajentaa tai muuttaa linjastoa, niin superbussi on huomattavasti joustavampi. Jos kiskot lyödään johonkin, ne ovat siinä hamaan loppuun asti.

Ward muistuttaa myös imagotekijöistä: superbussin ulkonäkö ei ole kuin tavallisen bussin. Hänen mukaansa viime vuosina Euroopassa vallalla ollut ratikkainnostus selittyy poliittisilla perusteilla.

– Euroopassa on menossa raideliikenteeseen liittyvä buumi. Ratkaisuja tehdään poliittisesti. Vihreät tuntuvat olevan viimeiseen saakka kiskoliikenteen kannattajia, hän harmittelee.

Suomessa raitiovaunuja valmistavan Transtechin toimitusjohtaja Lasse Orre taas on sitä mieltä, että ratikka ei ole superbussia kalliimpi vaihtoehto.

– Ratikan käyttöikä on 40 vuotta. Suomessa bussien elinikä on kymmenen vuotta. Bussit ovat ratikoita leveämpiä, eli ne tarvitsevat leveämmän ajolinjan. Tämä näkyy korkeampina infran rakentamiskustannuksina, ja myös kunnossapito on kalliimpaa. Elinkaariajattelu huomioiden ratikka tulee halvemmaksi, Orre perustelee.

Samalla Orre muistuttaa, että tällä hetkellä valtio myöntää raitioliikenteelle 30 prosentin valtiontukea. Muista kulkumuodoista vastaavaa päätöstä ei ole.

Orre ottaa myös esiin ratikan kapasiteettiedun sekä maanarvon kohoamisen.

– Keskusta on ruuhkainen bussien takia, eikä bussien kapasiteetti riitä. Ratikat vetävät 250–­­500 matkustajaa. Kun tehdään rataa tai metroa, se myös ohjaa kaavoitusta. Kun tiedetään, että siellä on rata, uskalletaan myös rakentaa. Rata nostaa maan arvoa ja rakennusten arvoa.

Esimerkkeinä hän nostaa niin Tampereen raitiotien kuin Helsingin Raide-Jokerin. Radan tulo on tuonut myös uutta kaavoitusta.

Ratikka kulkee sähköllä, ja saman vaihtoehdon saa myös superbussiin. Orren mukaan samanlaisesta sähkövaihtoehdosta ei kuitenkaan ole kyse.

– Sähköbussit eivät ole niin ympäristöystävällisiä kuin ratikka. Niiden lämmitys hoidetaan dieselöljyllä, eli ne ovat hybridejä.

Kumpi on parempi Turulle?

Ratikka
62% (777 ääntä)
Superbussi
29% (362 ääntä)
Ei kumpikaan
10% (120 ääntä)
Ääniä yhteensä: 1259

Näin Turun raitiotie etenee

Turun raitiotien yleissuunnitelman tarkennuksesta pyydetään lausuntoja sidosryhmiltä sekä mielipiteitä kaupunkilaisilta 30. maaliskuuta mennessä.

Kaupunkilaisten näkemyksiä kerätään nettikyselyssä osoitteessa bit.ly/raitiotiekysely.

Tavoitteena on päättää kesällä 2018 Turun kaupunginvaltuustossa käynnistetäänkö toteutusprojekti joko raitiotien tai superbussin osalta.

Toteutusprojektiin liittyvät muun muassa katusuunnitelmien ja asemakaavojen muutosten laadinnat sekä rakennussuunnittelu.

Aikaisimmillaan liikennöinti voisi alkaa noin vuonna 2025.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat