Paikalliset

"Eläimet eivät ole hyväksikäytettävää massaa" – Eläinoikeuspuolueen turkulainen puheenjohtaja torjuu jopa onkimadot ja sirkkaleivän

Eläinoikeuspuolueen puheenjohtaja Santeri Pienimäki.

Janne Koivisto

Turkulainen Santeri Pienimäki valittiin toukokuussa toiselle kaudelle eläinoikeuspuolueen puheenjohtajaksi.

Puolue nimitti samalla ensimmäiset ehdokkaat eduskuntavaaleihin, päivitti periaateohjelmaansa ja hyväksyi uuden yhteiskuntapoliittisen ohjelman.

Tavoitteena on yksi paikka eduskuntaan.

Uudessa ohjelmassa otetaan kantaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin, mutta puolueen tärkein tavoite on edelleen eläinten oikeudet.

– Haluamme tuoda lajiriippumattoman oikeudenmukaisuuskäsityksen lainsäädäntöön ja yhteiskunnalliseen keskusteluun yleensäkin. Tämä on helppo nähdä jatkumona, jonka vaiheita ovat ihmisoikeudet, työväenliike, kansalaisoikeusliike, naisasialiike, ympäristöliike ja nyt eläinoikeusliike. Ja tämä ei varmasti ole viimeinen vaihe. Tämä on osa jatkumoa, jossa uusi liike aina laajentaa oikeudenmukaisuuden piiriä, Pienimäki sanoo.

Ensimmäinen eläinoikeuspuolue perustettiin 1990-luvun lopulla Saksaan. Nykyään rekisteröityjä puolueita on 11 Euroopan maassa. Hollannissa puolueella on edustajia sekä ylä- että alahuoneessa.

Moderni eläinoikeusliike syntyi 1970-luvulla. Merkkipaalu oli australialaisen filosofin Peter Singerin teos Oikeutta eläimille.

– Eläinoikeusliike lähtee siitä ajatuksesta, että meillä on moraalisena toimijana velvollisuus ottaa huomioon myös muunlajiset eläimet. Eläimet eivät ole hyväksikäytettävää massaa vaan heillä on itseisarvo. Tätä tukee se, että koko ajan tulee uutta tieteellistä faktaa, jonka mukaan eläimet ovat tuntevia yksilöitä.

Käytännössä puolue kertoo tähtäävänsä yhteiskuntaan, jossa eläimiä ei käytetä hyväksi ollenkaan. Lihaa voitaisiin tuottaa keinotekoisesti kantasoluista. Puolue suhtautuu kriittisesti jopa hyönteisten käyttöön.

– Varovaisuusperiaate velvoittaa meitä ottamaan huomioon sen, että myös onkimadolla tai hyönteisellä on kyky tuntea kipua. En käyttäisi onkimatoja enkä söisi hyönteisproteiinia. Kalat ovat hyvä esimerkki. 20 vuotta sitten ei ajateltu, että kalat tuntevat kipua, mutta nyt tietoisuus asiasta on lisääntynyt.

Puolue lopettaisi lemmikkien jalostuksen.

– Sellaisista eläimistä, jotka eivät pärjää ilman ihmistä, pitää huolehtia niin kauan kuin ne elävät, mutta eläinten tuottamisesta pitäisi päästä eroon.

Pienimäki ei pelkää yhden asian liikkeen leimaa, koska tavoitteena on myös vaikuttaa muiden puolueiden ajamiin asioihin.

– Haluamme vaikuttaa muiden puolueiden agendaan. Kun ympäristöliike tuli 1980-luvulla politiikkaan, se pakotti muut puolueet ottamaan kantaa ympäristöasioihin. Nykyään ympäristöasiat ovat koko yhteiskunnan läpi leikkaava asia, joka jokaisen pitää ottaa huomioon, hän huomauttaa.

Pienimäki on itse siirtynyt eläinoikeuspuolueeseen vihreistä. Miksi tarvitaan uusi puolue? Eikö vihreät riitä?

– Käytännön kokemus sanoo, että ei. Vihreät ovat jo sen verran laaja yleispuolue. Siellä on oma joukko, jolle eläinoikeudet ovat keskeinen asia, mutta se ei saa tarpeeksi näkyvyyttä vihreiden ohjelmassa. Siinä on myös varovaisuutta, kun yleispuolue haluaa vedota laajaan kansanosaan, hän perustelee.

Santeri Pienimäki

43-vuotias turkulainen yrittäjä, joka tekee päätoimisesti it-konsultointia. Tuo sivutoimisesti maahan musiikki-instrumentteja ja kustantaa levyjä.

Toimii eläinoikeuspuolueen puheenjohtajana ja muun muassa Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton hallituksessa.

Kiinnostui eläinten oikeuksista jo 1990-luvulla. Suurin kimmoke oli filosofi Peter Singerin teos Oikeutta eläimille

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat