Vaalikoneemme on nyt avattu!

Paikalliset

Onko tässä enää mitään järkeä? Saaristomeren rannalla syödään Vietnamissa kasvatettua kalaa – tässä syyt

Naantalilainen ammattikalastaja Olavi Sahlsten kertoi kalastuksesta presidentti Sauli Niinistölle vuonna 2013. Arkistokuva.

Lehdistökuva

Ammattikalastus on vähentynyt Saaristomerellä huomattavasti.

Saaristomerellä on jäljellä noin 90 rekisteröitynyttä ykkösryhmän kaupallista kalastajaa.

Ykkösryhmä tarkoittaa sitä, että kalastajan kolmen edellisen vuoden liikevaihdon keskiarvo on yli 10 000 euroa.

Kalastajien määrä on puolittunut 2000-luvun aikana.

– Tämä on aika hurja pudotus. Kovaa kyytiä on tultu alas viimeisen 20 vuoden aikana, Airiston–Velkuan kalastusalueen isännöitsijä Timo Saarinen sanoo.

Pudotus johtuu Saarisen mukaan siitä, että kalastuksen kannattavuus on heikentynyt. Sen takia eläkkeelle jäävien kalastajien tilalle ei tule juurikaan uusia.

Kannattavuutta heikentää etenkin kasvanut hyljekanta.

– Saaristomerellä on tällä hetkellä niin paljon hylkeitä, että verkkokalastaminen ei käytännössä ole mahdollista, vaikka mitä tekisi.

Toinen ongelma on merimetsokanta, joka on sekin kasvanut.

– Merimetsot eivät riko pyydyksiä kovinkaan paljon, mutta jokainen merimetso syö lähes puoli kiloa kalaa päivässä. Yhä useampi tutkimus maailmalla ja meillä on osoittanut merimetson negatiivisen vaikutuksen ahven- ja kuhakantoihin. Pelkästään Äijäkarilla Ruissalon vieressä on melkein 1 400 merimetson pesää eli 2 800 emoa ja poikaset päälle.

Yli 40 vuotta ammattikalastajana toiminut naantalilainen Olavi Sahlsten vahvistaa Saarisen tiedot. Sahlsten on myös Suomen ammattikalastajaliiton puheenjohtaja.

– Suurin syy tällä seudulla on vahinkoeläinten eli hylkeiden ja merimetsojen lisääntyminen. Ne ovat pikku hiljaa lopettamassa kaiken kalastuksen, Sahlsten kertoo.

– Päärooli on hylkeellä. Hyljekanta on kasvanut, ja hylkeet käyvät popsimassa verkoista kalat pois ja karkottavat kalat pois pyyntialueelta. Merimetso on täydentävä tekijä. Ne ruokailevat parinkymmenen kilometrin säteellä pesäkolonnasta. Ne popsivat pienempää kalaa kuin hylkeet.

Ammattikalastajien toiveena on, että sekä hylkeiden että merimetsojen kantoja ryhdyttäisiin rajoittamaan.

– Saaristomeren alueella hylkeiden laskentakanta on ollut 8 000–9 000. Se kanta pitäisi pudottaa äkkiä yhteen kolmasosaan. Sitten voisi olla jotain toiveita paremmasta, Sahlsten sanoo.

– Lisäksi pitäisi sallia merimetsokannan rajoittaminen. Merimetsojen munia öljytään pääsääntöisesti muualla Itämeren maissa ja niiden pesään jätetään yksi öljyämätön muna. Sillä saataisiin kantaa rajoitettua.

Parafiiniöljy sulkee munan pinnan.

Ammattikalastuksen vähenemisen vuoksi kaupoissa ja ravintoloissa on entistä vähemmän merestä pyydettyä lähikalaa.

Esimerkiksi kuha tulee Saarisen mukaan Turun seudulle usein järvistä, esimerkiksi Oulujärvestä ja Viron Peipsijärvestä.

– Mikäli kotimaista kalaa ei pystytä ammattimaisesti kalastamaan, jatkuu kasvatetun tuontikalan voittokulku. Saaristomeren rannoilla syödään norjalaisen kassilohen lisäksi jo nyt esimerkiksi Vietnamissa kasvatettua kalaa.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Vaalikoneemme on nyt avattu!

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat