Urheilu

Tämä laji on harvinaisuus Suomessa – pääsarjan 21 erotuomarista 5 on naisia

Suomessa pelataan pian miesten amerikkalaisen jalkapallon EM-kisat. Lajin erotuomarikerhon puheenjohtaja Anni Tähtinen tietää, miksi Suomen Vaahteraliigassa on poikkeuksellisen paljon naistuomareita.

Vaahteraliigassa tuomaroiva Anni Tähtinen on tehnyt pioneerityötä naistuomareiden eteen.

Kari Pekonen

Tuomariksi tullaan rakkaudesta ja intohimosta lajiin, summaa amerikkalaisen jalkapallon Vaahteraliigassa 12 vuotta tuomaroinut Anni Tähtinen. Vaahteraliigaa tuomaroi 21 ihmistä, ja heistä viisi on naisia. Määrä on siis prosentuaalisesti merkittävä. Yksi liigan tuomareista on tällä hetkellä loukkaantuneena.

– Jenkkifutistuomarin on omattava kykyä toimia päättäväisesti, määrätietoisesti ja epäröimättä. Paine on kova ja päätökset on tehtävä sekunnin murto-osissa, lajin erotuomarikerhon AJEK ry:n puheenjohtaja tähdentää.

Tuomarin on myös seisottava tehdyn päätöksen takana. Useimmiten tuomiot menevät oikein, mutta joskus virheitä sattuu.

– Silloin tärkeintä on nollata tapahtunut mielessä ja keskittyä seuraavaan yritykseen. Pelin tempo on nopea, eikä keskittyminen saa herpaantua hetkeksikään, jotta oma ja koko tuomariryhmän linja pysyy vakaana läpi pelin.

Lajin ja pelaajien kehittyessä pelin tempo on nopeutunut. Se asettaa Tähtisen mukaan kasvavia vaatimuksia tuomareiden fyysisille ominaisuuksille.

– Peli on usean tunnin urheilusuoritus, joka vaatii henkistä ja fyysistä kapasiteettia. Eivätkä tuomarit pääse kentältä vaihtoon kuumanakaan päivänä, Tähtinen tarkentaa.

Vaikka onnistumiset tuovat tuomarille lisää varmuutta ja virtaa, saattaa tehdyistä virheistä oppia enemmän.

– Hyväksi tuomariksi kasvaakseen tarvitaan kumpiakin. Mutta valmiiksi tuomari ei tule koskaan, Tähtinen lisää.

Ensimmäinen askel tiellä tuomariksi on erotuomarikurssin suorittaminen. Sen jälkeen tarjolla on syventäviä koulutuksia. Niiden lisäksi tuomarin täytyy opiskella ja kerrata sääntöjä ja mekaniikkaa myös itsenäisesti.

– Jenkkifutiksen säännöt ovat täynnä satoja pieniä yksityiskohtia ja sääntötulkintoja. Jokaisen erotuomarin on opittava ne riittävissä määrin, mutta alkuun pääsemiseksi ei tarvitse olla täydellinen.

Jenkkifutiksen tuomaroinnissa on myös se hyvä puoli, ettei tuomari ole kentällä yksin. Aloittelevien tuomareiden ryhmässä on kokeneempia tuomareita.

– Loppujen lopuksi tuomaroimaan oppii tuomaroimalla. Kenestäkään ei tule tuomaria pelkästään sääntökirjaa lukemalla tai mekaniikkaa opiskelemalla. Tärkeintä on uskaltaa aloittaa, Tähtinen korostaa.

Hän sanoo, että vielä vuosien kokemuksen jälkeenkin jokainen peli jännittää. Juuri niin sen pitää ollakin.

– Olennaista on kanavoida jännitys oikein. Silloin se tuo valtavasti lisää potkua omaan tekemiseen, hän analysoi.

Useissa pallopeleissä miesten pelin nopeus ei sovellu naistuomarille. Suomen Vaahteraliigassa on kuitenkin poikkeuksellisen paljon naistuomareita, lisensoituja naistuomareita on yli 80. Tähtinen tietää miksi.

– Miesten ja naisten pelien nopeusero on jenkkifutiksessakin merkittävä, mutta lajin intervalliluonne yhdistettynä hyvään mekaniikkaosaamiseen ja pelinlukutaitoon mahdollistavat naistuomareille pelin vauhdissa pysymisen.

Naistuomareiden määrän kasvu on Tähtisen mukaan seurausta lajin suosion ja harrastajien määrän kasvusta erityisesti sen jälkeen, kun naiset siirtyivät täysissä varusteissa pelattavaan jenkkifutikseen.

– Erotuomarina pärjääminen ei ole sukupuolisidonnaista, kaikki riippuu omasta asenteesta ja valmiudesta tehdä työtä menestyksen eteen.

Tähtinen osoittaa kiitoksensa myös SAJL:n erotuomarijohtaja Juha-Mikko Hämäläiselle, jonka avarakatseisuus mahdollistaa, että tuomarit saavat näytön paikkoja tasavertaisesti.

– Näytöt ja asenne ovat ne, mitkä tuomaroinnissa ratkaisevat, Tähtinen kiteyttää.

Kun hän itse aloitti tuomaroinnin Vaahteraliigassa vuonna 2006, hän kohtasi ennakkoluuloja ja kyseenalaistamista. Sittemmin lajiin tulleet naistuomarit ovat kertoneet, etteivät ole kohdanneet sukupuolesta johtuvia ennakkoluuloja.

– Olen saanut kuulla tehneeni pioneerityötä naistuomareiden eteen. On hienoa saada lisää naistuomareita mukaan, vaikka en aiempaa vähäistä naiserotuomareiden määrää ongelmaksi kokenutkaan. Olen ollut aina yksi äijistä, Tähtinen naurahtaa.

Hän kuitenkin lisää, että kaikki uudet Vaahteraliiga-tuomarit – sukupuoleen katsomatta – kohtaavat jossain määrin kyseenalaistamista.

– Sen sietäminen, omien taitojen osoittaminen ja paikkansa lunastaminen ovat osa tuomariksi kasvamista. Systemaattisella ja pitkäjänteisellä työllä sekä jatkuvasti omaa tietotaitoa kehittämällä jokainen voi ansaita paikkansa ja arvostuksen tuomarina, hän summaa.

 

EM-kisat Vantaalla

Amerikkalaisen jalkapallon EM-turnaus pelataan Vantaalla 29.7.–4.8. Myyrmäen urheilupuistossa.

Euroopan mestaruudesta taistelevat Suomen lisäksi Ranska, Iso-Britannia, Ruotsi, Itävalta ja Tanska.

Amerikkalaisen jalkapallon Euroopan mestaruudesta on pelattu vuodesta 1983 alkaen.

Suomi on voittanut mestaruuden viisi kertaa (1985, 1993, 1995, 1997, 2000).

Edellisissä, Itävallassa vuonna 2014 pelatuissa EM-kisoissa Suomi sijoittui neljänneksi.

Miesten EM-lopputurnaus on pelattu Suomessa kahdesti aiemmin, vuosina 1987 ja 1991.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Urheilu

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat