Puheenaihe

Ruokatutkijalta täystyrmäys kasvisruoasta motkottajille: "Pakotetaanhan päiväkodeissa syömään makkarakastikettakin"

Kasvisruokailu herättää tunteita, tapahtuu se sitten armeijassa tai päiväkodissa. Arkistokuva.

Johanna Erjonsalo

Kun valtion tai kaupungin ylläpitämä laitos alkaa tarjoilla kasvisruokaa, sosiaalinen media täyttyy nopeasti kommenteista, joissa kasvisruoan tarjoaminen tuomitaan ideologisin perustein tehdyksi pakottamiseksi.

Tampereen yliopiston terveyssosiologian professori Piia Jallinojan mukaan kasvis- tai vegaaniaterioiden tarjoamista ei kannattaisi ajatella tuputtamisena.

– Päiväkodissa joutuu joka tapauksessa syömään jotain, esimerkiksi makkarakastiketta. Pakotetaanhan siellä syömään sekin, joten mitä kauheaa nyhtökaurassa tai linssimuhennoksessa on? Seuraavana päivänä on sitten vaikkapa kalaa, Jallinoja sanoo.

Esimerkiksi Helsingin päiväkodeissa kokeiltiin vuosina 2016–2017 mallia, jossa vaihtoehtona oli liharuokien ja kasvisruokien lisäksi vegaaninen vaihtoehto. Päiväkoteja oli mukana 20 ja niissä oli yhteensä noin 30 vegaaniruokavaihtoehdon valinnutta lasta.

Jallinojan mukaan koulujen ja varuskuntien kasvisruokapäivien vastustajat vetoavat osin vapaan yksilön oikeuteen päättää itse mitä syö. Tällöin ajatellaan, että yksilöä ei saa pakottaa. Samanlaista holhoavan yhteiskunnan vastustamista voi olla vaikkapa ravitsemussuosituksien tai rokotusten vastustamisessa.

Lihan ja lihattomuuden ympärillä käytävä keskustelu kertoo, että lihalla on ravintoarvojen lisäksi myös suuri kulttuurinen ja symbolinen arvo. Jallinoja, Markus Vinnari ja Mari Niva väittävät vastajulkaistussa veganismia ja kasvipohjaista syömistä käsittelevässä tutkimuksessaan, että lihan symbolinen arvo voi olla jopa suurempi kuin sen arvo ravinnon lähteenä. Ruoan ravintoarvot ovat matemaattisesti vertailtavissa, mutta kulttuuria ei linssikeiton ja Härkiksen ympärille rakenneta päivässä.

Jallinoja muistuttaa, että muutos on Suomessa vasta alkuvaiheessaan. Vaikka kasvissyönnin ja kasviproteiinituotteiden myyntilukujen kasvuprosentit ovat hurjia, kasvu on lähtenyt hyvin alhaisesta kulutuksesta.

– Suomalaiset tottuivat vaihtamaan kulutusmaidon eli täysmaidon rasvattomaan ja voin margariiniin. Muutos ei kuitenkaan tapahdu vuodessa. Jotkut innostuvat tällaisista jutuista heti, toiset tarvitsevat viisi vuotta ja toiset vielä kauemmin.

Ilman poliittisia päätöksiä kasvisruoan suosion kasvaminen on todennäköisesti hidasta. Kasvisruokapäivien lisääminen armeijaan, kouluihin ja päiväkoteihin osaltaan normalisoi kasvisaterioita osaksi ruokakulttuuria.

– En ole maistanut päiväkotiruokia, mutta keskeistä olisi, että ruoka olisi maukasta ja hyvin valmistettua. Tofun ei tarvitse olla kumista, kun sen valmistaa oikein. Reseptiikan kehittäminen on tärkeää, Jallinoja sanoo.

Vähintään yhtä tärkeää on se, millaista ruokaa lapset oppivat syömään kotonaan. Ajan kuluessa kasvisruokaan tottuneet vanhemmat siirtävät tavan eteenpäin lapsilleen samalla tavalla kuin nyt lihansyöntiin tottuneet vanhemmat totuttavat lapsensakin lihansyöntiin. Muutos on hidasta poliittisten ja kulttuuristen esteiden lisäksi muun muassa siksi, että moni suomalainen ei ole edes maistanut hyvin tehtyä kasvisruokaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

IS: Armeijan kasvisruokakohu turha? – "Kasvisruoka vastaa liharuokaa"25.8.2018 09.57

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat