Puheenaihe

Kansainvälinen tutkimus: pohjoisen suot auttavat taistelussa ilmastonmuutosta vastaan

Suomen maa-alasta noin kolmannes on suota. Tuoreen tutkimuksen mukaan pohjoisen soilla on merkittävä ilmastonmuutosta hillitsevä vaikutus.

Ilpo Kekki

Ilmaston lämpeneminen saa pohjoisen suot varastoimaan enemmän hiiltä kuin tähän asti on ymmärretty. Helsingin Yliopisto kertoo tuoreesta kansainvälisestä tutkimuksesta, joka osoittaa pitenevän kasvukauden ja soiden kyvyn varastoida hiiltä turpeeseen tekevän pohjoisen pallonpuoliskon soista tärkeitä ekosysteemejä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Englantilaisen Exeterin yliopiston johtama 70 tutkijan ryhmä keräsi ja analysoi tutkimusta varten turvenäytteitä eri puolilta maailmaa. Suomesta lähetettiin tutkimusta varten näytteitä sekä Etelä-Suomen että Lapin soista.

Tutkimuksen mukaan pohjoisen suot luovat ikään kuin negatiivisen palautekytkennän, jossa ilmaston lämpeneminen saattaa itse asiassa hidastaa ilmastonmuutosta. Tämä johtuu siitä, että ilmaston lämpeneminen pidentää pohjoisten leveysasteiden kasvukautta, mikä antaa soiden kasveille enemmän aikaa sitoa yhteyttämisen kautta hiilidioksidia ilmasta. Kasvit siis poistavat ensin nykyistä enemmän hiiltä ilmasta ja sen jälkeen suot varastoivat hiiltä turpeeseen sen sijaan, että hajoamisessa syntyvä, ilmastoa lämmittävä hiilidioksidi palaisi heti ilmakehään.

Kasvit sitovat hiiltä itseensä myös metsissä, mutta metsissä hiilen kierto takaisin ilmakehään on nopeampi. Suot varastoivatkin jo nyt enemmän hiiltä kuin maailman koko kasvillisuus yhteensä.

Kansainvälisen tutkimusryhmän arvion mukaan vuoteen 2100 mennessä hiiltä varastoituu soihin noin viisi prosenttia enemmän kuin tuhannen viime vuoden aikana.

Hurraa-huutoja hillitsee kuitenkin se, että soiden ilmastoa viilentävä vaikutus näyttää kuitenkin kestävän vain 2100-luvulle. On laskettu, että tuolloin trooppisten soiden turpeen hajoamisessa vapautuvan hiilen määrä ylittää pohjoisessa kertyvän hiilen määrän.

Ilmaston lämpeneminen kiihdyttää tropiikin soilla kasvien hajoamista ja sitä kautta hiilen palautumista ilmakehään ja lopulta tropiikin soiden hiilen vapautumisen kasvu voittaa pohjoisiin soihin sitoutuvan hiilen määrän.

Kasvista hiileksi

Kun suolla kasvanut kasvi kuolee, hidastavat maaperän märkyys ja hapettomuus sen jäänteiden hajoamista. Epätäydellisesti hajonneista kasvien jäänteistä syntyy turvetta, ja turpeesta puolet on hiiltä. Suot siis varastoivat hiiltä turpeeseen sen sijaan, että hajoamisessa syntyvä, ilmastoa lämmittävä hiilidioksidi palaisi heti ilmakehään.

Suot varastoivat jo nyt enemmän hiiltä kuin maailman koko kasvillisuus yhteensä.

Helsingin Yliopiston mukaan soiden ilmastonmuutosta hillitsevällä vaikutuksella on erityistä merkitystä Suomelle, koska täällä on soita poikkeuksellisen paljon, kolmannes maan pinta-alasta. Suomalaisten soiden turvekerros voi olla 10 000 vuotta vanhaa ja kahdeksan metriä syvää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat