Puheenaihe

Jääkö Suomi kesä- vai talviaikaan? Näin avaruustutkija valitsisi kahden väliltä

Kuvituskuva.

Arkisto

Euroopan komissio ehdotti keskiviikkona, että kellojen siirtelystä luovutaan vuonna 2019. Samalla EU-jäsenmaat pääsevät itse päättämään, ottavatko ne käyttöön kesä- vai talviajan.

Suomalaiset pääsevät antamaan oman mielipiteensä Otakantaa.fi-foorumilla syyskuussa.

–  Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää syyskuun aikana kansalaiskeskustelun, jossa kysytään pitäisikö Suomen siirtyä pysyvästi talvi- eli normaaliaikaan vai kesäaikaan, sanoi liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner keskiviikkona.

Mikäli Ilmatieteen laitoksen avaruustutkija Tiera Laitinen saisi päättää, Suomessa jäätäisiin elämään kesäajan mukaan

– Kesäajan idea on, että päivänvalo saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin valveillaoloaikana. Ajatuksena on, että herääminen ajoittuisi auringonnousuun, Laitinen kommentoi kaupunkilehti Helsingin Uutisille helmikuussa, kun kellonsiirtely puhutti Suomessa edellisen kerran.

Elämämme on painottunut ilta-aikaan, jolloin olisi perusteltua, että valoisaa olisi mahdollisimman myöhään.

– Useimmat eivät nuku symmetrisesti kello 24:n molemmin puolin, vaan nukkuminen painottuu aamuun, Laitinen perustelee.

Kesäaikaan siirtyminen jakaa mielipiteitä. Yhden mielestä se sotkee unirytmin viikoiksi, toinen rakastaa kertaheitolla valoisammiksi muuttuneita kevätiltoja.

Ajan rukkaamisesta on tutkitusti terveydellistä haittaa. Kesäaikatutkimuksia on tehty maailmalla kymmeniä.

– Rytminmuutoksella on selkein vaikutus nukkumiseen, sanoi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen HU:lle helmikuussa.

– Tunnin muutos häiritsee unta terveilläkin ihmisillä. Yöuni kevenee ja katkeilee muutaman vuorokauden ajan.

Vielä suurempi vaikutus on unettomuudesta ja masennuksesta kärsivillä, joilla siirtymä voi kestää pari viikkoa.

Kesäaikaan siirtyminen keväällä häiritsee etenkin iltavirkkuja.

– Suuri osa heistä ei saa kiinni uudesta aikataulusta koko kesänä, Partonen arvioi.

Aikataulumuutos rasittaa sydäntä ja verisuonia. Akuutteja sydäninfarkteja on todettu ilmaantuvan tavallista enemmän kesäaikamuutosten yhteydessä.

Käytännössä kesäajan haitat ovat pienet verrattuna esimerkiksi vuorotyöhön ja aikavyöhykkeet ylittävään matkusteluun.

Kun kesäaikaan siirrytään 25. maaliskuuta, sama tunnin valostuminen illalla olisi saavutettu muutenkin 18. huhtikuuta.

– Hyöty on noin kuukausi keväällä ja syksyllä, Ilmatieteen laitoksen avaruustutkija Laitinen summaa.

Tosin aamusta siirretty valoisa tunti säilyy illassa pitkin kesää.

– Etenkin touko- ja elo–syyskuussa kesäajan ansiosta on valoisampaa pitempään.

Mikäli talvi- eli normaaliaikaan jäädään pysyvästi, aurinko laskee Helsingissä syyskuun puolivälissä kello 18.42 eikä 19.42.

Kesäajan merkitys on Laitisen mukaan kuitenkin suurempi Etelä- ja Keski-Euroopassa.

– Siellä auringonnousu vaihtelee pienen ajan sisällä. Eteläisimmässä Suomessa auringonnousun vaihtelu on kuusi tuntia vuodessa, ja kesällä on lähes ympäri vuorokauden valoisaa, Tiera Laitinen totesi.

Kumpi aika Suomessa pitäisi mielestäsi valita?

Kesäaika
55% (176 ääntä)
Talviaika
45% (146 ääntä)
Ääniä yhteensä: 322

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Kellojen siirtelystä voidaan luopua jo vuonna 2019 – EU-maat saavat päättää, otetaanko käyttöön kesä- vai talviaika12.9.2018 11.49

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat