Puheenaihe

Pertti, 71, painaa töitä kirpputorilla – "Kunnes lähden saappaat jalassa"

TYÖELÄMÄ Jo noin 100 000 suomalaista tekee töitä eläkkeen ohessa. Syitä työssäkäyntiin on useita. Pertti Lampiselle, 71, palkka on niistä vain yksi.

Pertti Lampinen luonnehtii työhistoriaansa sanalla kirjava. - Menisi kaksi päivää, jos kaiken kertoisin. Olen laskenut, että minulla on ollut varmasti 20 eri ammattia. Olen ollut muun muassa liike-elämässä, rekkakuskina, antiikkihommissa ja suutarina Helsingin Kampissa, kertoo Tampereelta kotoisin oleva ja Helsingin kautta Loviisaan asettunut Lampinen.

Teija Varis

– Teen töitä varmaan niin kauan, kunnes lähden saappaat jalassa. Sanon täällä töissäkin, että tulen varmasti jos olen luvannut tulla, ellen ole kuollut, paukauttaa Pertti Lampinen, 71, joka on töissä Loviisan Suurkirppiksellä.

Hän on yksi niistä noin 100 000 suomalaisesta, jotka käyvät töissä eläkepäivinään.

Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kanniston mukaan töitä tekevien eläkeläisten määrä on kasvanut maltilla, mutta poikkeuksiakin on.

– 70–74-vuotiaiden työllisyysaste on lähes tuplaantunut tällä vuosikymmenellä, mutta heidän kohdallaan puhutaan kuitenkin vain noin seitsemän prosentin työllisyysasteesta, Kannisto toteaa.

Lampiselle on selvää, miksi hän käy töissä:

– Joutenolo ei sopinut minulle. Huomasin, että aloin hyytymään, kun en tehnyt mitään.

Työnteko on tärkeää taloudellisesti, mutta on siitä muutakin iloa.

– Kyllä töihin kannattaa mennä jo mielenterveydenkin vuoksi. Jos jää kotiin istumaan, niin tulee ihan hulluksi tai juopoksi, hän hymähtää.

– En ole niin ulospäin suuntautunut, että jokaisen kanssa höpöttäisin. Mutta kyllä se on tärkeää, että täällä voi jutella ihmisten kanssa. Kotona olen yleensä yksin. Sanonkin aina, että otan päivällä tämän ihmisten kanssa seurustelun, niin en tarvitse sitä sitten enää illalla, naurahtaa Lampinen.

Yksi eläkeläisten työintoon vaikuttava tekijä on vuonna 2005 tehty eläkeuudistus. Tuolloin vanhuuseläkeikä muuttui joustavaksi, sille voi jäädä 63–68-vuotiaana.

– Muutaman vuoden siirtymäkauden jälkeen suomalaiset ovat sisäistäneet mahdollisuuden valita oma eläkeikänsä. Aiemmin eläkeikä oli kiinteä 65 vuotta, johon saakka harva kävi työssä. Nyt moni jatkaa jopa täysipäiväistä työntekoa ohi 65 vuoden, osa ottaa eläkkeen ja tekee sen rinnalla töitä omilla ehdoillaan –  sen verran kuin haluaa ja terveys sallii, kuvailee Kannisto.

Täyttä, 40-tuntista työviikkoa haluaa tehdä harva.

– Suurin osa tekee noin puolikasta, tai vähän vajaata puolikasta, työpanosta. Neljäsosa tekee töitä, joista kertyy kuukaudessa muutama sata euroa. Vanhuuseläkeläisten keskuudessa keskiansio on noin 1 100 euroa kuukaudessa, neljäsosa ansaitsee yli 1 500 euroa kuukaudessa, Kannisto selvittää.

Taloudellista pakkoa työntekoon on harvalla, sillä työssä käyvät eläkeläiset saavat Kanniston mukaan selvästi keskimääräistä korkeampaa eläkettä.

– Se merkinnee siis sitä, että työtä ei tehdä ensisijaisesti pienen eläkkeen vuoksi vaan paremminkin oman kiinnostuksen ja motivaation perusteella. Toki joillekin lisätienesti on tärkeä toimeentulon ja elintason kohottaja.

Kannisto näkee eläkeläisissä vahvaa potentiaalia. Heillä on paljon osaamista ja tietotaitoa, jota voitaisiin hyödyntää selvästi enemmän.

– Ikääntyvässä Suomessa on yhä enemmän terveitä ja hyväkuntoisia eläkeläisiä, jotka voisivat edelleen olla työelämässä. Tosin he tekisivät työtä omilla ehdoillaan ja omasta halustaan – pakolla heitä ei töihin saa.

Kannisto miettiikin, miten hyvin työnantajat ovat tietoisia reservistä, joka eläkeläisissä piilee. Esimerkiksi teknologiaan liittyvissä ongelmissa ikääntyneet eivät välttämättä halua opettajakseen nuorta, jonka kanssa jo yhteisen kielen löytäminen voi olla haaste.

– Kun 80-vuotiaalle tulee ongelmia television tai kannettavan kanssa, plus kuusikymppinen saattaa pystyä auttamaan ikäihmistä paremmin kuin parikymppinen, vaikka tuntisi laitteen toiminnan heikommin. Ikääntyvät puhuvat ”samaa kieltä” ja ikääntyvä ymmärtää vanhuksen ongelmat paremmin, Kannisto arvioi.

Töissä viihtyvä Lampinen ei juuri keksi huonoja puolia eläkkeen ja työnteon yhdistämisessä.

– En halua jäädä kotiin istumaan ja seiniä katselemaan!

– Tietysti, kun ikää tulee, niin on vähän väsyneempi. Kun menen töistä kotiin ja syön, niin monesti nukahdan istuvilleen. Herään, kun kaukosäädin tipahtaa lattialle. Mutta mikäs siinä. Kun vähän nukahtaa välillä, niin sehän vain piristää, mies virnistää.

Miten työnteko vaikuttaa maksussa olevaan eläkkeeseen?

Tässä muutama pääpointti töiden vaikutuksesta eläkkeeseen. Tarkempia tietoja löytyy Eläketurvakeskuksen verkkosivuilta työeläkelakipalvelusta.

Eläkkeensaajan on ilmoitettava työhön menosta eläkelaitokselle. Muuten liikaa maksettu eläke voidaan periä takaisin.

 

Vanhuuseläke

Kun vanhuuseläke on myönnetty, voi työskennellä ilman ansiorajoituksia. Vanhuuseläkkeen maksu jatkuu keskeytyksettä.

Samaa työtä samanlaisilla työajoilla ja palkoilla kuin ennen eläkettä ei voi kuitenkaan aloittaa vanhuuseläkkeen alettua, vaan työssä on tapahduttava olennainen muutos.

Veroja maksetaan enemmän kuin pelkästä eläkkeestä.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

Tämän rinnalla voi työskennellä vapaasti ja ansaita uutta eläkettä palkasta 1,7 % 63-vuotiaaksi tai 1,5 % 63 ikävuoden jälkeen.

Ennen vuotta 2017 myönnetyt osa-aikaeläkkeet eroavat osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä siinä, että eläkkeen määrä lasketaan eri tavalla.

Lisäksi osa-aikaeläkkeen aikana on tiukat työskentelyn rajat. Osa-aikatyön ansion on oltava koko eläkkeen ajan 35–70 prosenttia vakiintuneesta ansiosta. Uutta eläkettä karttuu kuten osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen aikana.

Työkyvyttömyyseläke

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen aikana voi ansaita vapaasti 737,45 e/kk tai enintään 40 % aikaisemmasta vakiintuneesta ansiosta, jos se on korkeampi.

Työeläkelaitos laskee vakiintuneen ansion, ja se on yleensä eläkettä edeltävien 5 vuoden ansioiden keskimäärä.

Jos 40 %:n raja ylittyy, eläke voi muuttua osaeläkkeeksi.

Eläkkeen maksu voi keskeytyä, jos ansiorajat ylittyvät. Eläkkeen maksu jatkuu, kun työ päättyy tai vähenee rajojen mukaiseksi.

Jos eläke on keskeytettynä yli kaksi vuotta, se lakkaa kokonaan ja eläkkeen takaisin saamiseksi täytyy käydä normaali työkyvyttömyyseläkkeen hakemisprosessi.

Osaeläkkeen aikana voi työskennellä 737,45 euron tai 60 %:n rajaan asti vapaasti. Jos ansioraja ylittyy, eläke keskeytetään ja eläkkeen saa takaisin maksuun kuten edellä on kuvattu.

Kansaneläke

Ansioraja Kelan eläkkeelle on 737,45 e/kk. Ylityksen jälkeen kansaneläkkeen maksu keskeytetään ja sen saa uudelleen maksuun kuten edellä on kuvattu.

Vastaajana kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi Eläketurvakeskuksesta

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Uusi eläke houkuttaa 61-vuotiaita – voit jatkaa töissä ja kuitata 800 e/kk5.10.2018 11.31

Aiheesta muualla

Täältä saat tietoa työnteon vaikutuksesta eläkkeeseen

Täältä löydät tietoa, miten ansiotyö vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeeseen

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat