Puheenaihe

Miksi Suomessa puhelinten maatunnus on kolminumeroinen 358? – Suomen edustaja vaihtui, kun maakoodeja jaettiin Argentiinassa 50 vuotta sitten: "Hän oli juonut itsensä pöydän alle"

Suomi sai nykyisen puhelinliikenteen maatunnuksensa 358:n vuonna 1968 Argentiinassa. Aikaisemmin Suomella on ollut kaksi muuta maatunnusta.

Suomi sai kansainvälisen puhelinliikenteen nykyisen maatunnuksen 358 melko tasan 50 vuotta sitten.

Syys–lokakuussa 1968 järjestettiin Kansainvälisen lennätin- ja puhelinalan neuvoa antavan komitean (CCITT) yleiskokous, jossa koodit vahvistettiin. Kokous pidettiin kasinohotellissa Mar del Platan kaupungissa Argentiinassa.

Mutta miten Suomi sai maatunnuksekseen juuri 358:n? Suomesta Argentiinan-kokoukseen matkustivat Posti- ja lennätinlaitoksen johtaja Veikko Edvard Haverinen sekä Helsingin Puhelinyhdistyksen (HPY) tutkimuslaitoksen johtaja Kauko Rahko.

Istuin Suomen paikalla, mutta minun ei tarvinnut sanoa mitään. Numeroiden antaminen oli läpihuutojuttu, koska ne oli määritelty jo jossain aiemmassa kokouksessa.

Nykyään 85-vuotias Rahko kertoo, että hän joutui edustamaan Suomea, koska varsinainen edustaja V.E. Haverinen ei kyennyt osallistumaan kokoukseen, jossa maatunnuksia käsiteltiin.

– Hän oli juonut itsensä pöydän alle ja oksentanut pukunsa pilalle, Rahko kertoo.

Maatunnuksista ei Rahkon mukaan enää käyty keskustelua kokouksessa.

– Istuin Suomen paikalla, mutta minun ei tarvinnut sanoa mitään. Numeroiden antaminen oli läpihuutojuttu, koska ne oli määritelty jo jossain aiemmassa kokouksessa, hän muistelee.

Arvellaan, että 358 on valikoitunut Suomen maatunnukseksi sattumanvaraisesti.

358 ei ole suinkaan Suomen ensimmäinen maatunnus. Kansainväliset maatunnukset määriteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1954 Genevessä, jolloin Suomi sai kaksinumeroisen tunnuksen 25.

Tunnus vaihtui vuonna 1964. Silloin alan yleiskokouksessa esiteltiin maailman jako numerovyöhykkeisiin. Euroopan merkittävistä maista muun muassa Iso-Britannia (maakoodi 44) ja Ranska (33) eivät halunneet vaihtaa maatunnuksiaan, joten niiden vaikutuksesta Eurooppa sai numerolla 3 ja 4 alkavat maatunnukset.

Suomen maatunnus 25 ei sopinut tähän malliin, joten Suomelle myönnettiin tuolloin maatunnus 401.

Suomen maatunnusta on usein kritisoitu siitä, että se on kolminumeroinen, kun taas esimerkiksi Tanskalla (45), Ruotsilla (46) ja Norjalla (47) tunnus on kaksinumeroinen.

Viestintäviraston verkkoasiantuntijan Jukka Rakkolaisen mukaan vanhan, mekaanisen puhelintekniikan aikaan oli etu, jos numerot voitiin pitää mahdollisimman lyhyinä.

– Siinä säästettiin paljon aikaa puhelun muodostamisessa, mikä tämän päivän tekniikan perusteella vaikuttaa oudolta, Rakkolainen huomauttaa.

Tarina kertoo, että Suomi menetti kaksinumeroisen tunnuksen siksi, että edustajamme ei olisi ollut täysin hereillä myöskään vuoden 1964 kokouksessa. Kertomukselle ei kuitenkaan löydy vahvistusta virallisista lähteistä.

Jutussa on käytetty lähteenä Jukka Rakkolaisen dokumenttia Suomen puhelinliikenteen maatunnukset – Kuinka Suomi sai 358:n?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat