Puheenaihe

Hilkan, 87, kotoa löytyy tuhansien kolikoiden kokoelma – numismaatikko paljastaa totuuden, joka kirpaisee monia suomalaisia

ILMIÖ  Moni ikäihminen haluaa realisoida keräämänsä juhla- ja vanhat rahat. Hopeakolikoistakaan ei silti paljon makseta.

Sota-aikana tai sitä ennen syntyneet suomalaiset haluavat nyt myydä lipastoihinsa kertyneitä vanhoja rahoja. Heistä yksi on helsinkiläinen Hilkka Lindberg. Kuvassa oleva Lahden MM-hiihtojen juhlaraha vuodelta 1978 osoittautui kuitenkin vain muutaman euron arvoiseksi.

Johanna Erjonsalo

Tapaninvainiossa asuvan Hilkka Lindbergin, 87, keittiössä avautuu erikoinen näky. Pöydälle on levitetty satamäärin kolikoita ja setelirahoja – vanhimmat kuparikolikot on lyöty 1800-luvulla.

Aikoinaan Lindbergin mies keräsi rahoja, mutta hänen kuoltuaan kokoelma on tarkoitus myydä pois pölyttymästä, niinpä paikalle on kutsuttu vanhojen rahojen asiantuntija.

– Toivon, että saisin näistä vaikkapa sellaiset satatuhatta euroa, Lindberg naurahtaa leikkisästi.

Hetken kuluttua hän kuitenkin toteaa summan ehkä ”hieman” yläkanttiin osuneeksi. Vähempikin potti toki riittää hänelle.

Lindbergin rahoja tutkii Kultakolikko.fi-sivuston perustaja, numismatiikkaa itsekin harrastava Klaus Damstén, joka ostaa seteleitä, kulta- ja hopeakolikoita sekä juhlarahoja.

Hän tarkastelee rahoja silmämääräisesti, mutta tarvittaessa myös luupin ja kannettavan rahavaa’an avulla.

– Voin heti sanoa, että tässä ei kovin suuria aarteita näy, mutta tutkitaan toki asia tarkemmin, Damstén sanoo ja ryhtyy työhön.

Helsinkiläinen numismaatikko Klaus Damstén on kymmenkunta vuotta käynyt kodeissa arvioimassa vanhoja rahoja. (Kuva: Johanna Erjonsalo)

Aivan aluksi pois siirretään uusimmat markat, sillä niitä on suomalaisten nurkissa miljoonia kappaleita.

Seuraavaksi käsittelyyn päätyvät 1930–1950-lukujen markat, sillä niissäkään ei arvokkaita poikkeuksia ole. Kuparimarkka vuodelta 1949 ja 20 markkaa vuosilta 1931–1932 olisivat toinen juttu.

Pöydänkulmalla odottaa nippu seteleitä, joista vanhin on 1918 painettu 50-senttinen. Paperirahojenkin tuomio on samansuuntainen.

– Kaikki nämä setelit ovat aika tavallisia ja vielä huonokuntoisia, Damstén joutuu toteamaan.

Vanhan kuparikolikon arvo määräytyy kunnon ja lyöntivuoden perusteella. Kuvassa vasemmalla käytetty kolikko ja oikealla lähes lyöntikiiltoisena säilynyt raha. (Kuva: Johanna Erjonsalo)

Reilun puolen tunnin jälkeen tutkijan eteen on jäänyt joukko 1970–1990-lukujen hopeisia juhlarahoja sekä kasa autonomian ajalla lyötyjä pennin ja viiden pennin kuparikolikoita.

– Hopeisilla juhlarahoilla on lähinnä raaka-aineen arvo, joka vaihtelee hopean myyntikurssien mukaan. Venäjän vallan ajan kolikoilla puolestaan on omat keräilijänsä, ja jotkut lyöntivuodet voivat olla harvinaisiakin.

Damstén maksaa Hilkka Lindbergille hopea- ja kuparikolikoista lopulta sata euroa. Muut rahat jäävät yhä taloon.

– Ei aivan se, mitä odotin, mutta hyvä näinkin. Nyt tämäkin asia selvisi, Lindberg toteaa, eikä hänen kasvoillaan suurta närkästystä näy.

Hilkka Lindbergin mies keräsi eläessään muun muassa hopeisia juhlarahoja. Kokoelman pääosa säilyy edelleen suvussa. (Kuva: Johanna Erjonsalo)

Damstén muistuttaa, että moni kotikolikoitaan myyvä pettyy kuullessaan keräämiensä rahojen todellisen arvon.

– Usein käy niin, että asiaa tuntemattomat löytävät isovanhempiensa kätköistä 1800-luvulla lyödyn kolikon ja luulevat saavansa siitä tuhansia euroja.

– Lähes aina kyseessä on vain tavallinen käyttöraha, jollaisia myyn itsekin vain eurolla tai kahdella. En minä voi sellaisesta maksaa ostajana edes yhtä euroa.

Hänen mukaansa keräily on harrastuksena vähentynyt Suomessa roimasti. Sillä on vaikutuksensa myös rahojen arvoon.

– Kun kysyntää ei ole, ei rahoja voi myöskään myydä kovin korkeilla summilla. Siksi rahojen arvo laskee, Damstén sanoo.

Kaikki ei ole aina siltä mitä näyttää: tämä Zimbabwessa julkaistu sadan biljoonan dollarin seteli on todennäköisesti nimellisarvoltaan maailman suurin seteli. Keräilyarvoltaan raha on kuitenkin vain muutaman kymmenen euron arvoinen. (Kuva: Johanna Erjonsalo)

Nämä rahat käyvät nyt Suomessa kaupaksi

1. Kaikki vanhat kultarahat
2. Kaikki Suomen autonomian ajan metallirahat, erityisesti kultarahat.
3. Kaikki hopearahat ja hopeiset juhlarahat, suomalaiset ja ulkomaalaiset
4. Kaikki kultarahat ja kultaiset juhlarahat, suomalaiset ja ulkomaalaiset
5. Monet Suomen ja ulkomaiden setelit
6. Antiikin ja keskiajan rahat.
7. Suomen ja ulkomaiden kunniamerkit
8. Kultaiset rannekellot, hopeiset ja kultaiset taskukellot
9. Plooturahat, monet Venäjän rahat, hopeiset historialliset taalerit ja muut vanhat keräilyrahat
10. Rahakokoelmat. Niissä on hyvin usein arvokkaita keräilyrahoja.

Lähde: Suomen Numismaattinen Yhdistys

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Näistä 0 euron seteleistä tuli keräilykohde: Myydään nyt 45 eurolla – "Oikeastaan ne eivät ole edes seteleitä"1.1.2019 20.34
Kiinalaiset huijarit iskivät Suomen keräilymarkkinoille – Yle: Yli 40 000 euron hintaisen kolikon arvo olikin 2 euroa19.12.2018 20.50

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat