Paikalliset

Miten ratikka ja superbussi pärjäävät Turun lumikaaoksessa? – Turkulainen kysyi kokemuksia Helsingistä, yksi ongelma nousee yli muiden

Helsingillä on vuosikymmenien kokemus raitiotieliikenteen hoitamisesta arktisissakin olosuhteissa.

Jussi Vehkasalo

Lunta on tullut Turun taivaalta viime aikoina niin paljon, että jokainen liikenteenkäyttäjä on jonkun sortin pulassa, oli kadut ja muut kulkukäytävät hoidettu sitten hyvin, huonosti tai hyvin huonosti.

Kaaoksen keskellä herää kysymys siitä, miten raitiovaunut ja niin sanotut superbussit selviävät talvesta, jossa sataa lunta hemmetisti, mutta myös välillä vettä ja pakkasta on joka toinen päivä, lämpöasteita joka toinen?

Suomalaiskaupungeista vain Helsinki voi kertoa nykykokemuksia, joita Turkukin kaipaa pohtiessaan tulevaisuuden joukkoliikenneratkaisuaan. HSL:n eli Helsingin seudun liikenteen kalustoinsinööri Petri Saari sanoo lunta tulleen pääkaupungissakin lähiaikoina viitisenkymmentä senttiä ja se on aiheuttanut huolia.

– Suurimman ongelman ratikoille ovat tehneet kadunvarsiin pysäköidyt autot, joita ei ole saatu parkkeerattua ihan kiinni katureunukseen ja nyt ne tukkivat monessa paikassa ratikan reittiä. Raitiovaunu kun ei voi kiertää autoa. Tämä on ehdottomasti suurin riesamme joukkoliikenteessämme tänä talvena, Saari kertoo.

Ratikan täytyy Saaren mukaan lähestyä vaihdekohtaa tavallista hitaammin, sillä jos lunta on pyryttänyt ja se pöllyää ympäriinsä, ei kuski saa näköhavaintoa vaihteen kieleen. Vaihteen toimimiseen pakkanen ja lumi eivät varsinaisesti vaikuta.

Perinteistä kiskojen hakkaamista auki rautakangilla ja lapioilla ei enää tarvitse tehdä. Kiskoilla kulkevaa auravaunua ei niin ikään ole. Radan hoitokone kulkee kumipyörillä.

HSL kokeili viime keväänä 19 metriä pitkää nivelbussia, johon mahtuu noin 130 matkustajaa. HSL:n nyt käytössä oleviin suurimpiin busseihin voi ottaa noin 90 matkustajaa.

Helsinki halusi testata mitä sen katuverkolta vaatii sähköisiin nivelbusseihin siirtyminen. Kaupungilla on talvikokemusta nykyajan nivelbusseista yhdeltä talvelta.

– Nivelbussilla ei ole ongelmaa liikkua lumessa lattiakorkeuden takia, sillä se on sama kuin kaksiakselisessa. Tärkein kysymys liittyy pysäkkien kunnossapitoon, Petri Saari muistuttaa.

– Siinä on paljon kyse siitä, missä pysäkki sijaitsee eli onko se esimerkiksi mäessä. Jos pysäkki on puhtaana lumesta ja bussissa on hyvät renkaat, se pääsee kyllä liikkeelle. Muuten voi tulla vaikeuksia, Saari jatkaa.

Pohjoismaisten raitiotie- ja superbussikaupunkien vertailua -raportti julkistettiin elokuussa 2018 muun muassa BRT-kaupunkien (Bus Rapid Transit) Aalborgin, Malmön, Helsingborgin, Stavangerin ja Trondheimin kunnossapitotilanteet järjestelmissä. Stavangerissa 2 sentin lumi viedään pysäkiltä 1-2 tunnin sisällä pois. Monissa kaupungeissa pysäkeillä on sulanapito, joissakin kaupungeissa talvet ovat niin leutoja, että asiaa ei tarvitse miettiä.

– Tunnen parhaiten Göteborgin tilanteen. Siellä on talvessa muutamia pahoja päiviä, mutta pysäkeillä ei ole lämmitystä. Göteborgissa on asia viety niin pitkälle, että siellä on pysäkkejä sisätiloissakin. Niihin voi tietysti tulla vain sähköbussilla, Petri Saari toteaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Turkulaiset korkeakouluopiskelijat: Ratikka Turkuun!3.12.2018 18.28
Raitiotie ja superbussi lähes tasoissa Turkulaisen kyselyssä, enemmistö ei kuitenkaan halua kumpaakaan – lue perustelut11.1.2019 06.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat