Paikalliset

Funikulaari-kohu opetti Turkua – Jatkossa se korostaa entistä tarkemmin havainnekuvan olevan "taiteilijan ensimmäinen näkemys"

RAKENTAMINEN Kun rinnehissistä puhuttiin ensimmäisen kerran, kukaan ei tiennyt, mitä se oikeastaan tarkoittaa Kakolanmäkeen tuotuna. Siitä tehtiin nopeasti kuvituskuva, joka ei sisältänyt teknistä suunnittelua, kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen sanoo.

Tällainen visiokuva Turun ratapihasta esiteltiin kansalle ensimmäisenä.

Haroma & Partners

Turun Kakolanmäen funikulaari eli rinnehissi oli viime viikon puhutuin aihe Turussa ja Facebookissa levinneet versiot ”tätä luvattiin, tämä saatiin” -yhdistelmäkuvista ylittivät uutiskynnyksen valtakunnan mediassa.

Funikulaarin aidon matkustamon haukkuminen käynnistyi siitä, että kansa luuli rinnehissin olevan sellainen, josta Turun kaupunki jakoi kuvan ja videon vuosia sitten eikä funikulaarista pitänyt milloinkaan tullakaan sellainen, joka silloin julki tuotiin.

– Kun rinnehissistä puhuttiin ensimmäisen kerran, kukaan ei tiennyt, mitä se oikeastaan tarkoittaa Kakolanmäkeen tuotuna. Siitä tehtiin nopeasti kuvituskuva, joka ei sisältänyt teknistä suunnittelua. Se oli mielikuva siitä, mitä rinnehissi voisi tarkoittaa Kakolanmäessä eli ei esimerkiksi mikään köysirata, Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen sanoo ja määrittelee ensimmäisen julkisuuteen tulleen kuvan visualisoinniksi.

Kaavoituksessa on perinteisesti ollut esillä havainnekuva, jossa esimerkiksi talo tai talot on kuvattu ylhäältä päin talot varjoitettuna. Se on viestittänyt sitä, että havainnekuvakaan ei ole lopullinen totuus.

Nykyään havainnekuvat ovat niin realistisia, että niistä syntyy liian pitkälle meneviä luottamuksia siihen, että kohteesta tulee juuri sellainen. Hintsanen kertoo itsekin menneensä kerran jujuun.

– Kävin lomalla Kiinan Wuxissa. Olin etukäteen nähnyt kuvia Wuxi Taihu Show Teaterista ja luulin rakennuksen olevan valmis. Ne olivatkin äärimmäisen tarkkoja havainnekuvia ja teatteri oli vasta rakenteilla. Nykyinen tekniikka mahdollistaa kohteen havainnollistamisen aivan täsmälleen eli havainnekuvissa tulevat aidolla tavalla ilmi kiiltoasteet, värit ja sävyt.

Täysin toisenlainen esimerkki löytyy Helsingin Kalasatamasta, jossa tornitalo esiteltiin havainnekuvissa valkoisena ja oli lopulta harmahtava. Ihmiset olivat raivoissaan.

Timo Hintsanen miettii, pitäisikö jokaisen uuden Turun kaupungin visualisoinnin tai havinnekuvan ohessa olla vaikkapa teksti ”taiteilijan ensimmäinen näkemys”.

– Funikulaari-tapauskin varmaan opettaa ammattilaisille, että meillä on vastuu kertoa aina, mistä visualisoinnissa on kyse, mikä on olennaista kuvassa ja mihin siinä sitoudutaan. Käymme viestinnän ja kaavoitusväen kanssa tämän läpi ja määrittelemme, miten jatkossa kerromme tarkemmin havainnekuvien olevan havainnekuvia, Hintsanen sanoo.

Kaupunkisuunnittelujohtajan mukaan havainnekuvat pitää tuoda julkisuuteen mahdollisimman aikaisin, jotta keskustelu suunnitelluista kohteista on mahdollisimman avointa ja lähtee heti liikkeelle. Hän kuitenkin muistuttaa, että silloin kaupungin pitää osata viestiä niin, että kuva perustuu vasta suunnittelun lähtökohtaan.

– Keskustelu voi alkaa siitä. Kaupunkilaiset: Antakaa palautetta, ryöpyttäkää vaikka.

Facebookissa on ryhmä Lisää kaupunkia Helsinkiin, jossa kaiken muun kaupungin kehittämiskeskustelun lisäksi julkaistaan kansalaisten tekemiä luonnosehdotelmia vaikkapa rakennuksista, joita he tekisivät tyhjille tonteille tai korvaamaan nykyrakennukset katukuvassa.

Timo Hintsanen sanoo, että Turussa sitä ei vielä tapahdu yhtä paljon, mutta muun muassa matkailualan yrittäjä Tuomas Jussilan idea ja visualisointikuvat 140 metriä korkeasta Vertigo-sisähuvipuistosta ovat esimerkki tulevaisuudesta, jossa monenlaiset toimijat tekevät oma-aloitteisesti kuvauksia ideoistaan.

Tämän jutun ohessa on Kenneth ja Marianne Lundellin 1980-90-lukujen taitteessa tekemä perspektiivipiirros Aurajoen länsirannan eli todella merkittävän ja suuren asuin- ja kulttuurialueen, kehittämisestä.

– Sellaisten kuvien perusteella suuria asemakaavoja arvioitiin vielä 1990-luvulla. Kukaan ei osannut kaivata nykyisellä tekniikalla tehtyjä havainnekuvia, koska tietoa paremmasta ei ollut, kaupunkisuunnittelujohtaja Hintsanen muistuttaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Haukuttu funikulaari menee pian piiloon aitojen taakse – "Visiokuvia rinnehissistä ei olisi aikoinaan kannattanut päästää julkisuuteen"9.2.2019 07.00
Funikulaarin projektijohtaja: Vanha kuva on vain visio siitä, mitä kabiini voisi olla eikä sitä olisi ikinä voinut rakentaa Kakolanmäkeen - "Visiokuvaa ei ehkä olisi kannattanut päästää julkisuuteen"7.2.2019 19.09
Funikulaarin kabiini on saapunut Kakolanmäelle – katso kuva14.1.2019 11.54

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat