Paikalliset

Onko Aurajoen ruskea väri pian historiaa? Kipsi vähentää merkittävästi veden sameutta

YMPÄRISTÖ Peltojen kipsikäsittelyllä on mahdollista saada maatalouden fosforipäästöjä kuriin.

Markku Ollikainen toivoo, että peltojen kipsikäsittelyt voisivat alkaa alueella jo syksyllä.

Tomi Kangasniemi

Itämeren ravinnekuorma vähenee, mutta Saaristomeren ei. Saaristomeren ongelmana ovat maatalouden aiheuttamat päästöt. Pelloilta valuu suuria fosforimääriä, jotka rehevöittävät merta. Nyt meren puhdistamiseen olisi tarjolla ratkaisu.

– Olemme tutkineet kipsikäsittelyä. Sen avulla voisi vähentää 50 prosenttia fosforihuuhtoutumasta, Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen toteaa.

Kipsin vaikutuksia on Ollikaisen mukaan tutkittu nyt kolme vuotta. SAVE-hankkeessa esimerkiksi Liedon Savijoen valuma-alueelle levitettiin 55 viljelijän pelloille kipsiä. Tulokset olivat rohkaisevia; kipsipelloilta valunut vesi oli huomattavasti kirkkaampaa, eli maa-aineksen fosforimäärät olivat pienentyneet.

Kipsin vaikutuksia testattiin myös muun muassa simpukoihin, kalakantoihin ja taimenen mätiin. Mitään ikäviä seurauksia ei löytynyt.

Mitä sitten pitäisi tehdä, että kipsikäsittely saataisiin käyttöön Varsinais-Suomen pelloille? Maanantaina ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) vahvisti Ylelle, että maatalouden vesiensuojelumenetelmiin käytetään 25 miljoonaa euroa, josta valtaosa suunnattaisiin kipsin levitykseen Saaristomeren valuma-alueella.

Ajatuksena on, että viljelijät eivät joutuisi itse satsaamaan kipsijärjestelmään vaan uudistus toteutettaisiin tuen turvin.

– Valtion rahalla voisi toteuttaa hankinnasta tarjouskilpailun. Olisi hyvä, että täältä löytyisi paikallinen toimija, joka kilpailuttaisi ja saisimme paikallisen yrittäjän toteuttamaan levityksen, Ollikainen tiivistää.

Esimerkiksi kahdeksalla miljoonalla on mahdollista toteuttaa kipsikäsittely 60 000–70 000 hehtaarin alueelle. Mikäli asia etenee ajatellusti, voisi ensimmäiset kipsit levittää pelloille jo tulevana syksynä.

Rehevöitymisen syyt heikosti tiedossa

Tuore tutkimus kertoo, että vaikka Saaristomeren sijainti on hyvin tiedossa vain alle neljännes varsinais-suomalaisista tuntee meren hyvin. Useimmille meri on tuttu Ruotsin-risteilyiltä.

Saaristomeren rehevöitymisessä suurin tekijä on maatalouden päästöt. Tämän tietää vain kolmasosa alueen ihmisistä.

94 prosenttia varsinais-suomalaisista pitää Saaristomeren tehopuhdistusohjelmaa tärkeänä tai erittäin tärkeänä.

Tiedot perustuvat Taloustutkimuksen tekemään kyselyyn, jossa haastateltiin marraskuussa 2018 yhteensä 598 varsinais-suomalaista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat