Paikalliset

"Kirkolla on peiliin katsomisen paikka" – Turkulaisen kirkkoherran mielestä kirkon on osattava uudistua uusien haasteiden edessä

Kirkkoherra Jouni Lehikoisen mukaan kirkon on osattava varautua uusiin haasteisiin.

Ville Mäkilä

Mikaelinseurakunnan kirkkoherran Jouni Lehikoisen mukaan kirkossa on hyvin tiedostettu se, mihin jäsenmäärän lasku tulee johtamaan. Jäsenmäärän laskulla on suoria vaikutuksia kirkon taloudelle ja seurakuntien toiminnalle.

– Nyt seurakuntien ja kirkkojen pitää miettiä tarkasti, mihin panostetaan ja toimintaa pitää miettiä uudelleen.

Hyväksi esimerkiksi uudesta toimintamuodosta Lehikoinen nostaa Mikaelinseurakunnassa jo kymmenisen vuotta harjoitetun jalkautuvan työn.

Seurakunnan työntekijät jalkautuvat ihmisten keskuuteen esimerkiksi kahviloihin, baareihin ja kaduille. Sillä tavoin kirkko tavoittaa ihmisiä, joita muuten ei tavoitettaisi.

– Sitä mukaa kun saadaan uusia kontakteja paikallisiin ihmisiin, sitä enemmän kirkko saa merkitystä ihmisten elämässä.

Yleisin syy kirkosta eroamiselle on se, että kirkolla ei katsota olevan merkitystä eroavan ihmisen elämässä.

– Se on meille peiliin katsomisen paikka, minkä takia emme ole pystyneet kertomaan näille ihmisille olemassaolostamme. Se on osittain kirkon omaa syytä.

Muita yleisiä syitä kirkosta eroamiselle ovat kirkollisveron välttäminen tai kirkon kannanotot yhteiskunnallisiin kysymyksiin, kuten maahanmuuttoon tai samaa sukupuolta olevien parien asioihin liittyen.

– Ne herättävät tunteita ja saavat ihmiset äkkireagoimaan.

Suurin eroajien ryhmä on 20-30 -vuotiaat nuoret. Mikaelinseurakunnalle se on tärkeä ikäryhmä, sillä heitä asuu seurakunnan alueella erittäin paljon.

– Se on valitettavaa, että heidän ikäisiä ei ole onnistuttu tavoittamaan. Jotenkin rippikoulun jälkeen kirkon merkitys alkaa vähentyä ja opiskeluiässä tapahtuu jotain sellaista, että ihmiset haluavat jättää kirkon. Ilmeisesti kirkko ei ole onnistunut luomaan kontaktia sen ikäisiin ihmisiin, kuten olisi pitänyt.

Kirkon merkityksen väheneminen näkyy siinäkin, että yhä harvemmat vanhemmat kastavat lapsensa kirkon jäseneksi.

– Mikäli ei tapahdu mitään isoa käännekohtaa, niin kymmenen vuoden päästä alle puolet syntyvistä lapsista kastetaan. Jossain vaiheessa se tulee vaikuttamaan myös rippikoulun käymiseen.

Vaikka lasta ei olisi kastettu, hän saa osallistua seurakunnan päiväkerhoon. Myös rippikouluun on mahdollista ilmoittautua, vaikka ei olisikaan seurakunnan jäsen.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä kirkkoon kuuluvuus oli viime vuonna 64,01 prosenttia. Viimeisen vuoden aikana seurakuntayhtymästä on poistunut enemmän jäseniä kuin uusia on liittynyt tilalle. Mikään ei viittaa siihen, että suuntaus tulisi muuttumaan.

– Meidän on tiedostettava se, että toiminnallisella puolella kirkon täytyy uudistua. Kirkon täytyy lähteä rohkeasti kohtaamaan ihmisiä. Sellaisen vaikenemisen, syrjäänvetäytymisen ja kirkkorakennusten sisälle linnottautumisen kulttuurin täytyy muuttua.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Keskustelua herättäneet Kirkko kohtaa -illat jatkuvat – nyt kirkkoherra Jouni Lehikoinen kutsuu kirkkoon seksuaalivähemmistöt27.10.2018 10.28
Nyt mentiin jo 70 prosentin rajan alle – suomalaisten ero kirkosta kiihtyy yhä7.12.2018 16.23
Näin paljon kirkkoon kuuluvien määrä on laskenut 80-luvulta – valtaosa vieraskielisistä ei ole minkään uskonnollisen yhdyskunnan jäsen23.9.2016 09.49

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat