Paikalliset

Jari Varjonen: Uintivalmennuksessa uskallettava erikoistua

Jari Varjosen katse on jo kesän SM-kisoissa ja pitkän radan MM-uinneissa.

Tomi Kangasniemi

Suomalaisella uinnilla pyyhkii hyvin. Aivan supernimiä ei maasta tällä hetkellä löydy, mutta harrastajia riittää ja arvokisoista tulee mitaleja tasaiseen tahtiin.

– Vielä 2000-luvun alun jälkeen oli synkkää. Sitten tuli uusi sukupolvi, ja olemme olleet Euroopassa 10-15 parhaan joukossa ja saaneet säännöllisesti arvokisamitaleja. Taso on selkeästi parantunut, kertoo turkulainen olympiavalmentaja Jari Varjonen.

Varjonen on tottunut siihen, että monen muistoissa ovat yhä MM-kisat Roomassa 1994. Silloin Jani Sievinen ja Antti Kasvio ottivat molemmat kultamitalin ja kaksi hopeaa. Samanlaista mitalisadetta on vaikea toistaa, sillä uinti on urheilumaailmassa todella iso laji. Tätä ei aina jääkiekko-Suomessa ymmärretä.

– Isot maat ovat tosi kovia. Uinnin MM-kisat ovat jalkapallon MM-kisojen ja olympialaisten jälkeen seuratuin kilpailu maailmassa, Varjonen muistuttaa.

Varjonen on toiminut Suomen uintimaajoukkueen vastuuvalmentajana vuodesta 2015. Sitä ennen hän toimi nuorten uintimaajoukkueen valmentajana. Hänellä onkin selvä käsitys siitä, millä tasolla suomalainen uintivalmennus on.

– Taso on hyvä, mutta nuorten puolella on nyt vähän hiljaisempaa, ja sinne tarvitaan lisää potkua. Kaipaan suomalaisvalmentajilta enemmän erikoistumista. On uskallettava valmentaa.

Varjosen mukaan isoissa maissa riittää resursseja ja toimintamalli on sellainen, että mennään kovaa ja katsotaan ketkä selviävät. Suomessa on panostettava laatuun ja erikoisvalmentamiseen.

Lapsista on vielä vaikea ennustaa, kenestä tulee se aikuistason huippu-uimari. Varjonen kertoo, että esimerkiksi Rollo-leirien mitalisteista harva päätyy aikuistasolla huipputason uimariksi. Jos taas nuorten EM-tasolla (16-19-vuotiaat) on mitaleilla, se ennustaa jo aika hyvin menestystä myös myöhemmin.

Harjoittelussa on muistettava, että mikä toimii yhdellä, ei välttämättä toimi toisella.

– Jos se olisi niin yksinkertaista, että kuka harjoittelee eniten, se olisi jo tehty. Kehityskäyrä ei saa nousta liian aikaisin eikä liian myöhään. Ongelmana meillä on, että alkuvaiheessa yliharjoitellaan. Esimerkiksi urheilulukio on yksi vaaran paikka. Se mahdollistaa sen, että treenataan liikaa ja sitten mikään ei toimi. Tarvitaan malttia määrään ja arjen hallintaa, Varjonen kiteyttää.

Aikuisten puolella luvassa on kiinnostava uintikesä. Kesäkuun lopussa kisataan Leppävaarassa Suomen mestaruuksista. Heinäkuussa on luvassa pitkän radan MM-uinnit Korean Gwangjussa.

Varjonen uskoo, että ensi vuoden Tokion olympialaisiin saadaan Suomelta hyvä edustus.

– MM-kisoissa ovat olympiapaikat jaossa. Matti Mattsson on jo uinut A-rajan. Rajat ovat koventuneet, joten B-rajan alittaneille tulee varmasti enemmän kutsuja kuin mitä Rion olympialaisissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat