Paikalliset

"Tätä pitäisi varmaan kysyä päättäjiltä" – talous- ja hallintojohtaja kertoo, miksi Turku tekee kymmenien miljoonien alijäämää

– Emme voi lakata hankkimasta potilaille palveluja kaupungin taloustilanteen vuoksi, talous- ja hallintojohtaja Max Lönnqvist toteaa.

Janne Koivisto

Turun kaupungin talous näyttää ensimmäisen osavuosikatsauksen perusteella vahvasti alijäämäiseltä.

Alijäämä tarkoittaa sitä, että kaupungin menot ovat suuremmat kuin tulot.

Siinä, missä talousarviossa alijäämäksi hyväksyttiin 20,8 miljoonaa euroa, nyt alijäämän ennustetaan kasvavan 52,6 miljoonaan euroon.

Suurin osa alijäämän kasvusta tulee hyvinvointitoimialalta, joka on ylittämässä talousarvion 28,5 miljoonalla eurolla.

Mistä hurja ylitys oikein johtuu?

Hyvinvointitoimialan talous- ja hallintojohtaja Max Lönnqvist huomauttaa ensinnäkin, että toimialan nettotulos oli vuoden 2018 tilinpäätöksessä 615,3 miljoonaa euroa.

Tämän vuoden talousarviossa, jonka Turun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt, nettotulos on 602,6 miljoonaa euroa.

Poliitikot siis odottivat, että toimiala tulisi toimeen 12,7 miljoonaa euroa vähemmällä kuin viime vuonna.

Lönnqvist on työskennellyt hyvinvointitoimialalla vuodesta 2001 lähtien.

– Vuosia, jolloin kustannusten reaalikasvu on ollut lähellä nollaa, on ollut ehkä yksi tai kaksi. Silloinkin nollakasvu on johtunut siitä, että valtiolta on tullut ylimääräistä rahoitusta. Keskimäärin kustannukset ovat kasvaneet 3,5 prosenttia vuodessa, hän kertoo.

Miten ihmeessä tämän vuoden talousarviota tehtäessä sitten ajateltiin, että nyt kustannukset laskisivat?

– Tätä pitäisi varmaan kysyä päättäjiltä, Lönnqvist toteaa.

Lönnqvistin mukaan 12,7 miljoonan euron säästö on epärealistinen ainakin yhden vuoden aikana toteutettavaksi.

– Lähes kaikki meidän kustannuksemme ovat sidottuja palvelujen kysyntään. Emme voi lakata hankkimasta potilaille palveluja kaupungin taloustilanteen vuoksi. Jos halutaan muutoksia, toimenpiteiden pitää olla pitkäjänteisiä.

Kaupungin on vaikea vaikuttaa esimerkiksi sairaanhoitopiirin maksuosuuteen, joka kasvaa vuosittain.

Kustannuksia kasvattaa myös se, että palkat nousevat virkaehtosopimusten mukaisesti ja henkilökuntaa on palkattava lisää kaupungin kasvun vuoksi.

Kiky-sopimuksen päättyminen aiheuttaa jo tälle vuodelle kahden miljoonan euron lisälaskun.

Kustannusten nousua on Lönnqvistin mukaan kuitenkin mahdollista hillitä.

– Mutta se edellyttää pitkäjänteisyyttä ja yhteistyötä, hän korostaa.

Yksi suuri säästökohde liittyy erikoissairaanhoitoon.

– Tällä alueella on tervettä väestöä, mutta jostakin syystä täällä käytetään erikoissairaanhoitoa enemmän kuin muualla. Jos pääsisimme kansalliseen keskiarvoon, laskennallinen säästö olisi vuodessa 30 miljoonaa euroa.

– Meidän pitäisi jollakin tapaa kehittää perusterveydenhuoltoa niin, ettei potilaan tarvitsisi hakeutua erikoissairaanhoitoon.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat