Puheenaihe

EK-pomo: Antti Rinteen hallitusohjelmassa on "piilotettu pommi", joka nostaa menolisäykset 2 miljardiin

Tuleva hallitus on kertonut käyttävänsä omaisuuden myyntituotottaja väyläinvestointeihin. EK:n mukaan yli puolet tuotoista menee kuitenkin tavanomaisiin menokohteisiin, kuten maatalouteen ja terveydenhuoltoon.

Sauvo Jylhä

Elinkeinoelämän keskusliitto EK moukaroi ankarasti Antti Rinteen (sd.) tulevan hallituksen aikeita myydä valtionomaisuutta menojen kattamiseksi.

EK:n talouspolitiikasta vastaava johtaja, pääekonomisti Penna Urrila arvioi, että osakemyynneistä saatavat 3 miljardia euroa käytetään pääosin tavallisiin juokseviin menoihin.

Hallitusohjelmassa SDP, keskusta, vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP ovat sopineet käyttävänsä myyntitulojen tuotot kolmessa vuodessa. Puolueet puhuvat menoista "tulevaisuusinvestointeina". Tämän on tulkittu tarkoittavan isoja raideliikennehankkeita sekä panostusta tutkimukseen ja koulutukseen.

Näiden investointien lisäksi pysyviä menoja hallitus aikoo lisätä 1,23 miljardilla vuodessa.

Penna Urrilan mukaan tosiasiassa myyntituloja aiotaan käyttää tavanomaisiin menokohteisiin, jotka sinänsä ovat hyviä, mutta joita "ei parhaalla tahdollakaan voi pitää investointeina".

– Hallitusohjelman julkisen talouden linjaan sisältyy varsin iso huoli, jota ei ole kattavasti avattu. Voisi jopa puhua eräänlaisesta piilotetusta pommista, Urrila kirjoitti EK:n verkkosivuilla torstaina.

EK:n arvion mukaan jopa 600–800 miljoonaa vuosittain myyntituloista saatavasta miljardista menisi tavallisiin juokseviin menoihin.

– Kolmen vuoden päästä ne suurella todennäköisyydellä vakinaistuvat, Urrila epäilee.

EK:n toimitusjohtaja Kari Häkämies esitti samansuuntaiset pelkonsa jo keskiviikkona Ilta-Sanomissa. IS luetteli listan esimerkkejä, joihin Rinteen hallitus aikoo myyntituloja käyttää.

Rahoilla muun muassa perustetaan neljä uutta suurlähetystöä, mikä maksaa yli 20 miljoonaa euroa.

Suomen rajojen tekniseen valvontaan menee lisää 25 miljoonaa ja liikenneväylien ylläpitoon 41 miljoonaa euroa.

Maakuntien elinkeinotoimintaan uppoaisi 30 miljoonaa, ilmaiseen ehkäisyyn 10 miljoonaa ja päihdeäideille tulisi 9 lisämiljoonaa. Maatalous saisi ison kymmenien miljoonien potin, joista pienimpänä osana lomittajien ict-järjestelmän kehittäminen veisi 3 miljoonaa.

Suolistosyöpien seulontaohjelma saisi 10 miljoonaa ja kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma 41 miljoonaa euroa.

Penna Urrila uskoo, että näistä menoista olisi vaikea leikata kolmen vuoden kuluttua, kun uudet vaalit jo häämöttävät.

–  On todella vaikea nähdä, että silloin lähdettäisiin leikkaamaan vaikkapa luonnonsuojelusta tai sairauksien seulonnasta myyntitulojen loppumisen vuoksi.

Urrilan mukaan tuleva hallitus on tekemässä "ennennäkemätöntä periaatteellista muutosta Suomen julkisen talouden ohjaukseen".

– Osaa aivan tavallisten budjettimomenttien sisällöstä ollaan henkisesti siirtämässä perinteisten budjettikehysten ulkopuolelle, omaisuusmyynneistä saatujen kertaluonteisten tulojen varaan, Urrila kirjoittaa.

– Mielestäni olisikin oikein ja rehellistä puhua 1,2 miljardin sijaan suuruusluokaltaan noin kahden miljardin lisäyksistä julkisen talouden menotasoon. Ja kansalaisilla on tietysti oikeus saada tietää tulevaisuusinvestointiohjelman yksityiskohtaisemmasta sisällöstä mitä pikimmin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Miksi lapsilisää korotetaan vain 4. ja 5. lapsen kohdalla? – Hallitusneuvotteluryhmän vetäjä vaikenee: "Keskustelut ovat luottamuksellisia"6.6.2019 06.45
Tällaisen hallituksen Suomi saa – katso uudet ministerit ja heidän taustansa5.6.2019 09.05
Hallitus haluaa eroperheiden lapsille kaksi virallista osoitetta – "Esimerkiksi päiväkotimaksu veloitettaisiin kummastakin kodista"4.6.2019 19.30

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat