Puheenaihe

Nainen vaati hyvitystä pitkästä avoliitosta, jonka aikana seurusteli myös toisen miehen kanssa – kiista ratkaistiin lopulta korkeimmassa oikeudessa

Kuvituskuva. Pekka Ruissalo

Korkein oikeus on antanut päätöksen tapauksessa, jossa nainen vaati oikeusteitse 2 416 570 euron hyvitystä entiseltä avopuolisoltaan. Nainen perusti vaatimuksensa avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annettuun lakiin eli avoliittolakiin.

Nainen ja mies olivat olleet avoliitossa 1980-luvun lopusta alkaen ja heillä on yhteinen vuonna 1997 syntynyt lapsi. Vuosien 2007 ja 2008 vaihteessa he olivat asuneet erillään noin seitsemän kuukauden ajan, mutta palanneet yhteen. Välirikon aikana nainen oli myös seurustellut toisen miehen kanssa. Yhteen palattuaan nainen ja mies olivat lopulta asuneet yhdessä vuoteen 2012 saakka, jolloin avoliitto päättyi eroon, korkeimman oikeuden päätöksessä kerrotaan.

Eron jälkeen miehen vaatimuksesta määrätty pesänjakaja toimitti omaisuuden erottelun. Nainen vaati mieheltä yli 2 miljoonan euron hyvitystä perheen kodin ja miehen omistaman yrityksen hyväksi tekemästään työstä. Pesänjakaja hylkäsi vaatimuksen.

Aluksi asiaa käsiteltiin Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa, jossa nainen vaati pesänjakajan ratkaisun muuttamista. Kanteen mukaan nainen oli ollut tiiviisti mukana kehittämässä miehen yrityksiä ja antanut näihin työpanostaan. Kanteen mukaan naisen palkka ei ollut vastannut hänen panostaan.

Käräjäoikeus hylkäsi kanteen. Oikeus katsoi, että miehen omistaman yrityksen varallisuusaseman kasvu oli perustunut miehen omaan työpanokseen. Oikeuden mukaan mikään konkreettinen seikka ei tukenut käsitystä, että miehen omaisuus olisi naisen panostuksella kasvanut avoliiton aikana hyvitykseen oikeuttavalla tavalla. Nainen ei ollut taloudellisessa vastuussa yritystoiminnasta, käräjäoikeuden päätöksessä todetaan.

Seuraavaksi asia eteni Turun hovioikeuteen. Hovioikeus katsoi, että pari oli ollut avoliitossa kaksi kertaa – ennen vuosien 2007–2008 vaihteessa tapahtunutta välirikkoa, sekä välirikon jälkeen. Koska avoliittolaki tuli voimaan 2011, hovioikeus katsoi, ettei mahdollista hyvitystä sovellettaisi kuin vain jälkimmäiseen avoliittoon.

Hovioikeus ei kuitenkaan muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.

Muutosta haettiin vielä korkeimmasta oikeudesta. Valituksessaan nainen vaati ensisijaisesti, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja mies velvoitetaan suorittamaan hänelle hyvitystä. Toissijaisesti nainen vaati, että asia palautetaan hovioikeuteen hyvityksen määräämiseksi avoliiton ajalta myös ennen vuotta 2008.

Toisin kuin hovioikeus, korkein oikeus katsoi pariskunnan avoliiton jatkuneen välirikosta huolimatta keskeytyksettä vuoteen 2012 saakka. Silti myös KKO hylkäsi naisen hyvitysvaatimuksen.

KKO:n mukaan naisen ei katsottu antaneen yhteistalouden hyväksi sellaista panosta, joka oikeuttaisi hänelle avoliittolain mukaiseen hyvitykseen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat