Paikalliset

Naisilta odotetaan oman ulkonäön muokkaamista, mutta ulkonäöstä hyötymistä paheksutaan – miehillä päinvastoin

Kuvituskuva

Anne Lahnajärvi

Minkälainen yhteys ulkonäöllä ja elämässä menestymiselle on suomalaisessa yhteiskunnassa? Tähän kysymykseen pureutuu Turun yliopiston taloussosiologien tuore teos Ulkonäköyhteiskunta 2000-luvun Suomessa (Into, 2019).

Taloussosiologian dosentti Outi Sarpila kertoo kirjan syntyneen tarpeesta laajentaa ulkonäön merkityksestä yhteiskunnassa käytävää keskustelua.

– Monenlaisesta ulkonäöstä voi olla hyötyä ja haittaa ihmisten välisessä taloudellisessa ja sosiaalisessa vaihdossa. Ulkonäköpääoma kostuu resursseista eli voimavaroista, joiksi katsotaan kasvonpiirteet, ruumiin koko ja muoto, hiukset, parta ja erilaiset pukeutumis-, laittautumis- ja ehostustyylit, Sarpila sanoo.

Naisilta odotetaan ulkonäköpääoman kehittämistä eli oman ulkonäön muokkaamista ja muovaamista mutta ulkonäöstä hyötymistä paheksutaan. Miesten ulkonäöstä huolehtimisista taas paheksutaan enemmän mutta hyödyntämistä sallitaan enemmän kuin naisilta.

– Tutkimuksemme osoittaa, että että ulkoinen olemus on tärkeä osa suomalaisten identiteettiä, mutta samalla ulkonäön merkitystä ja siihen kuluttamista mielellään vähätellään kuin korostetaan. Ulkoinen asianmukaisuus on valtaosalle tärkeää ja sitä sovelletaan muihin kuin itseen. Merkittävällä osalla suomalaisista on ulkonäön vaikutuksesta kokemuksia omasta elämästään mutta vaikutus vaihtelee runsaasti elämän osa-alueesta riippuen. Samanaikaisesti tutkimuksemme osoittaa, että ulkonäöstä hyötyminen on tarkoin sosiaalisesti säädeltyä, Sarpila kertoo.

 

Kirjoittajat kutsuvat lukijan pohtimaan kanssaan ulkonäöllisen pääoman kasaaminen ja hyödyntämisen logiikoita ja mahdollisuuksia näiden logiikoiden purkamiseen. Käsitellyksi tulevat niin ulkonäköön kohdistuvan kulutuksen mielekkyys ja mielettömyys kuin ulkonäön asema parisuhteessa, työelämässä ja ystävyyssuhteissa.

– Hyväksytyn ulkonäön määrittelyä tarkasteltaessa media saa osansa mutta keskustelua käydään ennen kaikkea omasta roolistamme ulkonäölle annettujen merkitysten määrittelyssä. Kirja herättelee lukijaa pohtimaan, elämmekö ulkonäköyhteiskunnassa ja mitä voimme tehdä yhteiskunnan ulkonäkökeskeistymisen pysäyttäymiseksi, Sarpila kertoo.

Pohdintojen innoittajana on paljon tietoa, muun muassa siitä, kuinka monta kuukautta suomalainen nainen viettää peilin edessä elämänsä aikana? Entä mies? Ja kuinka suuri osa suomalaisista on turvautunut kauneuskirurgiaan ja kuinka paheksuttua mahtaakaan olla ulkonäön hyödyntäminen palkkaneuvotteluissa?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Uusi ulkonäköilmiö iskee nyt 30–40-vuotiaisiin miehiin – "Heitä harmittaa se, miltä somekuvat näyttävät"9.5.2019 06.10
Lola avautuu ulkonäköarvostelusta – Apu:"Normaalipainoinen ja painoindeksi saa näkemään punaista, nyt pyydetään laihdutusohjelmiin"21.11.2018 08.59
Käynti uimarannalla sai Pirkko Arstilan arvostelemaan jälleen ihmisten ulkonäköä – IS: "Aika kauhean näköistä"7.6.2018 18.50

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat