Paikalliset

Heidi Kyynäräisen koti on turkulaisessa museossa – turistit tulevat usein hänen pihalleen ihmettelemään pyykkejä levittelevää naista

Heidi Kyynäräinen asuu Luostarinmäellä.

Teemu Nurmi

Harvan turkulaisen kotipihalle tulevat turistit ihmettelemään, kun asukas levittää pyykkejä narulle. Luostarinmäellä sijaitsevalla museoalueella asuvan Heidi Kyynäräisen ja hänen poikansa arjessa se on aika tavallista.

– Museohan on auki hieman yli puolet vuodesta ja silloin alueella on melkoinen hälinä. Pihamme ja pääportilta nousevan kujan välissä olevassa aidassa on oviaukko, johon olen virittänyt narun estämään uteliaiden tulemista pihalle. Joskus naru on poissa paikaltaan ja ihmisiä tulee pihalle. Pihalla leikkivä poikani saattaa huutaa, että äiti, nyt ne kaikki turistit tulivat tänne taas, Kyynäräinen kertoo.

Kyynäräisen asuinpaikka liittyy hänen ammattiinsa. Hän työskentelee Turun museokeskuksessa Luostarinmäen, WAMin ja Biologisen museon palveluesimiehenä. Kun Kyynäräinen siirtyi työskentelemään entistä enemmän Luostarinmäen asioiden parissa, tuli myös asuminen alueella esille.

– Edellinen asukas muutti pois ja museokeskus halusi, että asunnossa asuu joku jatkossakin. Se tuo luonnollista, ympärivuotista turvaa museoalueelle, Heidi Kyynäräinen sanoo.

Alueella on itse asiassa neljä asuntoa, joista kolme on porttien sisällä ja yksi aivan museon kupeessa. Kaikissa asutaan tällä hetkellä.

Edellinen asukas muutti pois ja museokeskus halusi, että asunnossa asuu joku jatkossakin. Se tuo luonnollista, ympärivuotista turvaa museoalueelle.

Heidi Kyynäräisen asuttama talo on noin 200-vuotias, kuten lähes kaikki Luostarinmäen museokortteliin kuuluvista rakennuksista. Se on ollut alusta asti asuinkäytössä. Talossa on asunut muun muassa ainakin yksi museon johtaja ja useita vahtimestareita.

Kyynäräinen muutti poikansa kanssa taloon viitisen vuotta sitten. Silloin asunto laitettiin moderniin kuntoon, mutta kuitenkin niin, että talon luonne ja henki säilyvät.

– Tapetit on valittu hyvin tarkkaan ja lattian pinta on korkkimattoa eli hengittävää. Museokeskuksen tutkijoille on hyvin tärkeää tehdä materiaalivalinnat, joiden avulla arvokkaat rakennukset säilyvät mahdollisimman hyvinä mahdollisimman pitkään.

Asunnon lattia on talvisin hurjan kylmä, mutta Kyynäräinen on sellaiseen tottunut, sillä hän on asunut Raunistulassakin parisataa vuotta vanhassa rakennuksessa. Muuten asunto on talvella lämmin ja kesällä, jos on pitkään jatkuva lämmin jakso, todella kuuma.

Olohuoneen nurkassa on kakluuni, mutta luukkujen takaa löytyvätkin saunasähkövastukset. Alueella on tulentekokielto, joulun aikaan saa polttaa kynttilöitä valvotusti tuvissa. Kylminä kuukausina alueenhoitajan pitää kiertää ahkerasti tarkistamassa museon sähkölämmityslaitteita.

Kerran oli jo hätä lähellä.

– Kolmisen vuotta sitten alueella oli sähkölaitteesta lähtenyt tulipalonalku. Palohälytys tuli kotiini ja pääsinkin nopeasti tarkistamaan, missä palo on ja hälyttämään pelastuslaitoksen paikalle. Palo saatiin nopeasti hallintaan, mutta yksi seinä paloi ja talon huone piti tehdä uusiksi, Heidi Kyynäräinen muistelee.

Asunnossa on kaksipiippuinen työsuhde-etu: työmatka on Suomen lyhimpiä, sillä toimisto on vain muutaman askeleen päässä kotiovelta, mutta toisaalta työpaikka näkyy aina, kun katsoo lomallakin ikkunasta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Tällaiseen kerrostaloasumiseen ei Suomessa ole totuttu: liuta palveluita kotiin saakka, robotti-imurit joka asunnossa, pihasauna porealtaalla...18.10.2019 06.47
Kaarinan keskusta kokee kasvojenkohotuksen – virastotalon tulevaisuus on auki, korjataanko vai puretaanko?17.1.2019 07.10
Heikkilän kasarmille asuntoja 5000 asukkaalle25.1.2019 14.55

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat