Paikalliset

Kova tavoite: Turun Musiikkijuhlat pyrkii uudeksi Savonlinnan Oopperajuhliksi vuoteen 2029 mennessä – Kansainvälistä näkyvyyttä haetaan jo tämän vuoden huhtikuussa kahdella Lontoon-konsertilla

Turun Musiikkijuhlien toimitusjohtaja Liisa Ketomäki kertoo, että tapahtuma hakee seuraavien 10 vuoden aikana kovaa kasvua niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

Minna Harmaala

Turun Musiikkijuhlat on hakenut opetus- ja kulttuuriministeriöltä kulttuurimatkailun erityisrahoitusta kansainvälistymisprojektiinsa. Rahan saaminen ratkeaa toimitusjohtaja Liisa Ketomäen mukaan helmi-maaliskuussa.

Mahdollisesta valtion rahoituksesta riippumatta festivaali on jo rakentanut itselleen kunnianhimoisen kansainvälistymiskonseptin ja alkamassa on konkreettisia projekteja yhteistyössä muun muassa Visit Turun ja Business Finlandin kanssa. Ensimmäinen hanke, johon rahoitustakin on haettu, on tuottaa kaksi omaa konserttia Lontooseen Wigmore Halliin 4. huhtikuuta.

– Ne ovat omia konserttejaan, joihin kuka tahansa voi ostaa lipun. Niiden vahva tehtävä on kuitenkin myös saada lontoolaisyleisön huomio ja saada heidät seuraamaan Musiikkijuhlien vuosittaista tarjontaa. Kutsumme paikalle myös matkanjärjestäjiä ja mediaa.

Lontooseen festivaali on viemässä ainakin taiteellisen johtajansa Klaus Mäkelän sellistinä, ja myös Turkuun kesällä tulevia taiteilijoita.

 

Lontoo-projekti on osa Turun Musiikkijuhlien strategista tavoitetta olla vuoteen 2029 mennessä Savonlinnan Oopperajuhlien veroinen brändi.

– Tavoitteemme on nostaa musiikkijuhlat eurooppalaisten ykkösfestivaalien joukkoon, Liisa Ketomäki tiivistää.

Festivaalilla oli pieni vastaavanlainen markkinointitilaisuus jo vuosi sitten.

– Se poiki sen, että yksi ranskalainen kulttuurimatkailuagentuuri toi sinä kesänä sata lippua. Tämä voi kuulostaa vähältä, mutta he tulivat uudelleen ja varasivat tälle kesälle jo 200 lippua. Jos pystyy rakentamaan verkoston, jossa puhuu kaikkien keskeisten eurooppalaisten kulttuurimatkanjärjestäjien kanssa, potentiaalihan on valtava, Ketomäki kuvailee.

Tällä hetkellä festivaalin kävijöistä ulkomailta tulee 5 prosenttia. Ketomäestä osuus olisi hyvä nostaa Turun kaupungin 800-vuotisjuhlavuoteen mennessä vähintään 20 prosenttiin.

– Tämä vaatii kuitenkin hyvän suunnitelman. Pitää edetä rohkeasti, mutta realistisesti. 2029 tulee tosi nopeasti.

Kotimainen kulttuuriväki ja musiikin ammattilaiset tuntevat Turun Musiikkijuhlat Ketomäen mukaan jo nyt hyvin ja pitävät sitä arvossa.

Nyt kasvua haetaan siis ulkomaisesta kulttuuriväestä ja kotimaassa klassisen musiikin ydinharrastajapiirin ulkopuolelta. Lisäksi tavoite on, olla myös yrityksille Oopperajuhlien kaltainen ykköstapahtuma, jonne yhteistyökumppanit kutsutaan viettämään kesäpäivää.

 

5740838-n.jpg

Liisa Ketomäen mukaan Turun Musiikkijuhlien on nyt hyvä kasvaa, koska kaupungissa on niin paljon esimerkiksi ravintola- ja hotellitarjontaa. Kuva: Minna Harmaala

 

Kasvusuunnitelmien tavoitteena on paitsi kasvattaa festivaalia itseään, myös ylipäätään tuoda lisää kulttuurimatkailijoita Turkuun. Musiikkijuhlien kansainväliset vieraat majoittuvat täkäläisiin hotelleihin, syövät paikallisissa ravintoloissa ja kiertävät alueen nähtävyyksiä.

Toimitusjohtaja Liisa Ketomäen mukaan tavoitetta tukee se, että turkulaiset ravintolat vetävät jo nyt ruokamatkailijoita ja muun muassa Kakola-hotelli kiinnostaa.

– Tarjontaa alkaa olla jo todella vaativallekin matkailijalle. Yksi ranskalainen kaverini sanoi, että Turkuhan on kuin Suomen Riviera ja että aina kun hän tulee, hän syö niin hyvin, Ketomäki kertoo.

Kulttuurimatkailua on Ketomäen mukaan alettu viime vuosina arvostaa ja on alettu nähdä sen arvo.

– Helsinkikin menee nyt kulttuurikärjellä. Se tarkoittaa, että voimme mennä samassa imussa. Samalla tavalla meidän kansainvälinen promotyömme palvelee koko Suomea.

 

Ketomäki näkee, että Turun Musiikkijuhlan tehtävä on palvella kaikkia turkulaisia. Festivaalin ohjelmiston pääpaino on ollut ja on tulevaisuudessakin klassisen musiikin puolella, mutta tarjontaa on laajennettu poikkitaiteellisiin esityksiin ja kevyen musiikin puolelle.

– Itse asiassa monet taiteilijat eivät rakenna niin vahvoja genrerajoja. Esimerkiksi Apocalyptican jäsenet voivat tehdä oopperan Kansallisoopperaan ja sitten uuden albumin Apocalypticalle.

Poikkitaiteellisuudesta Ketomäki mainitsee esimerkkinä tulevan kesän ohjelmistosta kamarimusiikkikonsertin. Siinä on myös tekstiä, jota tulkitsee eturivin näyttelijä.

– Saatat tulla uteliaisuudesta katsomaan näyttelijää, jonka tunnet jo leffoista tai teatterista. Sitten löydätkin itsesi konsertista ja huomaat, että Tsaikovski voikin olla hauskaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Klaus Mäkelä Turun musiikkijuhlien taiteelliseksi johtajaksi21.2.2018 17.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat