Puheenaihe

Kuva: Helsingistä paljastui vedenalainen yllätys – kukaan ei tiedä, miksi satamalaiturin alle rakennettiin upeat holvikaaret

Katajanokanlaiturin komeat holvirakenteet on saatu näkyviin vedenalaisella monikeilauksella ja maanpäällisellä laserkeilauksella.

VRT Finland Oy

Venetsian kaupunki on perustettu puupaalujen varaan, mutta myös Helsingissä Rautatieasema ja monet muut vanhalle merenpohjalle rakennetut talot lepäävät paalujen päällä.

Sama on tilanne esimerkiksi Eteläsataman ja Länsisataman osalta – niidenkin alla on paalumetsä.

Helsingin Satama on saanut luotaustutkimuksella tuoreet kuvat paalutuksista. Vedenalaisen monikeilauksen ja maanpäällisen laserkeilauksen ansiosta kuvat ovat havainnollisia.

– Vedenalaisia rakenteita tutkitaan säännöllisesti ja korjataan suunnitelmallisesti. Myös sukeltajat käyvät edelleen tutkimassa niitä, Helsingin Sataman suunnitteluinsinööri Tero Sievänen kertoo.

– Kulutus on laivojen koon ja liikennemäärien takia nykyisin ihan toisella tasolla kuin rakenteiden tekoaikana.

Eteläsataman vanhimmat paalutukset ovat ajalta ennen sotia. Paalut kestävät hyvin vedessä, sillä vesi suojaa niitä lahoamiselta.

Vedenalaisten rakenteiden helmi on Katajanokanlaiturin noin 110 metriä pitkä osuus terminaalista Kauppatorin suuntaan. Se on perustettu kauniille holvikaarille. Luotaimen kuvaama arkkitehtuuri tuo jälleen mieleen hitaasti uppoavan Venetsian.

Sieväsellä ei ole tarkkaa tietoa siitä, miksi veden alle on haluttu tehdä noin upeat rakennelmat.

– Olisiko niin, että kyseistä paikkaa ei ole voinut paaluttaa kovaan kalliopohjaan asti silloisella tekniikalla ja materiaaleilla. Holvien alla on vielä kivillä täytetyt puiset arkut.

– Holvikaaret on vanha hyväksi koettu tapa tehdä vahvoja kantavia rakenteita. Niitä näkee esimerkiksi vanhoissa kivisilloissa.

Miten rakennelma on edes saatu tehtyä veden alle?

– Todennäköisesti alue on padottu merestä ponttiseinällä ja pumpattu tyhjäksi. Tämä on yksi vaihtoehto.

Nykyisin pienempiä laitureiden korjaustöitä pystytään tekemään veden alla.

– Siihen on oma ammattikuntansa, rakennussukeltajat. Heillä on työvälineet ja tekniikat, jotka toimivat veden alla.

Ennen vanhaan satamat ovat voineet seurailla luonnollista rantaviivaa.

– Esimerkiksi Katajanokan laiturilinja on elänyt. Aiemmin se meni sisempänä.

– Purje- ja höyrylaivat olivat vielä pieniä verrattuna nykyisiin 200-metrisiin kauppalaivoihin ja jopa 350-metrisiin risteilijöihin. Ei tarvittu niin pitkiä suoria linjoja. Laivojen koon kasvaessa satamista on jouduttu tekemään virtaviivaisempia, Sievänen kuvailee.

Nykyisin satamalaiturit perustetaan teräspaaluilla ja betonielementeillä. Vanhoja laitureita korjataan tekemällä uudet rakenteet vanhojen eteen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat