Vierasblogi

40 miljoonaa korkeakoulutettua vuodessa

Suomi on ollut jo pitkään koulutuksen ja osaamisen suurvalta. PISA-tuloksemme ovat antaneet selkeän näytön tasa-arvoisen peruskoulutuksen toimivuudesta ja olemme menestyneet hyvin myös koulutustasovertailuissa. Menestynyt organisaatio seuraa tarkasti lähimpien vertaistensa toimia, mutta tulevaisuuden voittajat ajavat ohi aivan muusta suunnasta. Kilpailu tulee sieltä, mistä sitä vähiten odottaa.

Maailman väestömäärien ja omaisuuden jakautuminen on jo pitkään ollut epätasapainossa. Rikkaiden länsimaiden asukasluvut eivät kasva, samalla kun perinteinen väestöräjähdys-metafora on käynyt liian suppeaksi käsitteeksi Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Vaikka näiden maiden peruskoulutustaso ei ole saavuttanut meitä, korkeakoulupuolella tilanne on toinen. Suuret kouluttautujaluvut ovat johtaneet siihen, että korkeakoulutettujen määrä ja kilpailun tuoma osaaminen ovat jotain aivan muuta kuin vuosikymmen sitten.

OECD:n tilastojen mukaan vuonna 1999 maailmassa valmistui vuodessa noin 10 miljoonaa henkeä korkeakouluista. Tämän hetken luku lienee noin 40 miljoonaa. Kehittyvissä maissa on paljon korkeakouluja, joihin hakijoista pääsee vain häviävän pieni prosentti hakijoista ja opiskelijat käyvät jatkuvaa kilvoittelua keskenään. Seurauksena on miljoonia osaavia, äärimmäisen motivoituneita ja kovaan kisaan tottuneita nuoria ammattilaisia, jotka vielä sattuvat tuntemaan kasvavien markkinoiden toimintatavat. Numeropelin olemme jo hävinneet.

Meillä on onneksi mahdollisuus muuttaa pelin sääntöjä: pätevien opettajiemme pedagoginen osaaminen. Kasvavissa talouksissa koulutus näyttäisi olevan selkeästi Suomea enemmän auktoriteettiin ja ulkoa opetteluun perustuvaa, mikä ei useinkaan synnytä kaivattua yrittäjämäistä asennetta, innovatiivisuutta ja soveltamiskykyä.

Toteuttamalla aktiivisesti sellaista pedagogiikkaa, joka tuottaa sekä sisältöosaamista että halua ja kykyä käyttää osaamista jatkuvaan uudistamiseen, voimme synnyttää vaikeasti kopioitavan mallin. Tästä syystä olemme panostaneet vahvasti innovaatiopedagogiikkaan Turun ammattikorkeakoulussa.

Riskinä näyttää olevan, että kasvavien alueiden kollegamme ovat myös älykkäitä ja valmiita lähtemään muutokseen mukaan. Esimerkiksi useat brasilialaiset ja indonesialaiset yliopistot ovat jo kovaa vauhtia muokkaamassa omia menetelmiään innovaatiopedagogiikan suuntaan. Ei auta muu kuin alkaa suunnitella seuraavia askeleita osaamisen tulevaisuuteen.

Vesa Taatila

Turun Ammattikorkeakoulun rehtori

Vierasblogi

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet