Varsinais-Suomen Viro-keskus

Eesti helid -juhlakonsertissa soivat klarinetti ja piano

Viro 100 -juhlakonsertin muusikot Heli Palomaa ja Henna Linko kuvattuna 50-vuotiaan Sibelius-museon pihalla.

Aljona Virolainen

Tervetuloa juhlakonserttiin Viron uudelleenitsenäistymispäivän aattona, sunnuntaina 19.8. 2018 klo 14 Sibelius-museoon (Piispankatu 17, Turku)
Juhlimme 100-vuotiasta Viroa virolaisten säveltäjien musiikilla, jota meille esittävät muusikot Heli Palomaa (klarinetti) ja Henna Linko (piano).


Muusikot:

Heli Palomaa on suomalainen klarinetisti ja opettaja. Hän soittaa myös monia muita instrumentteja, kuten pianoa ja saksofonia, ja aloitti klarinetinsoiton opiskelun vuonna 1996 Kokkolassa. Palomaa jatkoi ammattiopinnoissa vuodesta 2006 eteenpäin Tampereella, Grazissa Itävallassa, Tallinnassa Virossa ja päätti pedagogiset opinnot Oulussa keväällä 2014. Tallinnassa Palomaa suoritti maisterinopinnot Eesti Muusika- ja Teatriakadeemiassa ja sinä aikana tutustui kattavasti virolaiseen musiikkiin ja kulttuuriin ja innostui ajatuksesta tuoda naapurimaan musiikillisia antimia myös kotimaahansa kuultavaksi ja kaksi konserttia järjestettiin 2015 keväällä Oulussa ja Kokkolassa.
Tällä hetkellä Heli Palomaa työskentelee Laivaston soittokunnassa soittaja-aliupseerina. Palomaa on esiintynyt useissa maissa ja osallistunut monille musiikkikursseille, joista mainittakoon Karl Leisterin, Olli Leppäniemen, Charles Neidichin ja Michel Lethiecin mestarikurssit. Hän voitti toisen palkinnon vuoden 2010 Huittisten Hullu Puhallus -kilpailuissa. Palomaalla on myös paljon orkesterikokemusta muun muassa Tampereen akateemisesta sinfoniaorkesterista ja sinfoniaorkesteri Vivosta. Palomaalle myönnettiin vuonna 2008 Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahaston apuraha A-klarinetin hankitaan ja lukuvuodeksi 2012-2013 ESF DoRa Programme Activity 9 stipendi ulkomaisiin maisteriopintoihin.

Henna Linko on Turussa asuva pianisti, joka puuhaa monenlaista musiikin parissa. Hän on opiskellut Turun Taideakatemiassa ja Sibelius-Akatemiassa, josta valmistui musiikin maisteriksi 2006 opettajinaan Teppo Koivisto ja Liisa Pohjola. Opintoihin kuului myös vuosi Ranskassa, Lyonin konservatoriossa. Myöhemmin matka jatkui Ouluun, jossa Henna toimi teatterimuusikkona Oulun kaupunginteatterissa yli kymmenen vuoden ajan. Tällä hetkellä hän työskentelee mm. pianonsoiton opettajana ja säestäjänä, ja soittaa mielellään kamarimusiikkia aina tilaisuuden tullen. Musiikin suhteen Hennan maku on laaja, klassisen ohella kiinnostavat myös esimerkiksi pop-musiikki ja jazz.

Säveltäjistä:

Lembit Veevo (16.12.1926 – 29.12.2000) vaikutti Tallinnassa säveltäjänä ja pedagogina. Parhaiten hänet tunnettiin kuoromusiikin säveltäjänä ja kevyemmän musiikin puolelta iskelmistä ja lastenlauluista. Vuonna 1984 sävelletyssä klarinettisonaatissa kauniisti soljuvat melodiat luovat tunteita ja mielikuvia luonnosta. Sävelkielessä on jotain suomalaiselle tuttua kansanomaisuutta, mutta myös paljon impressionistisia sävyjä. Harmoniat pysyvät läpi teoksen lempeinä ja paikoitellen voi löytää myös jazz-elementtejä.

Lepo Sumera (08.05.1950 – 02.06.2000) oli monipuolinen säveltäjä ja perehtynyt monen tyyliseen musiikkiin. Hän muun muassa opetti sävellystä Viron Musiikkiakatemiassa ja häntä pidetään tärkeänä sinfonikkona, mutta on tunnettu myös elektronisen musiikin parista. Hänen musiikkiaan on esitetty lähes joka puolella maailmaa. Sumera leikittelee rytmeillä, dynamiikalla, äänensävyillä ja musiikillisilla rakenteilla. Musiikista ei puutu huumoria, joka syntyy yllättävistä muutoksista, joihin kuulija ei ole varautunut. Tällaista leikittelyä on mahdollista kokea myös kahdessa ”cappricciossa” eli kapriisissa sooloklarinetille. Kapriisi jo nimenä antaa vapauden teoksen muodolle ja tyylille ja yleisesti on nimitys kappaleille, joilla on myös erityinen karaktäärinen olemus. Sumera on ilmaissut pitävänsä klarinettia ilmeikkäänä ja erityisesti hyvänä ironisen karakterin ilmentäjänä, jota minkä tahansa muun instrumentin on vaikea saavuttaa. Erityisesti Sumera leikittelee näissä kahdessa kapriisissa klarinetin ulottuvuuksilla dynamiikan ja äänialan käsittelyssä. Molemmista kapriiseista on löydettävissä erilaisia toistuvia aiheita, joita kehitellään ja varioidaan, ja toistuvat f-sävelet luovat käsityksen harmonisesta keskiöstä, jonka säveltäjä kuitenkin sekoittaa kummankin kapriisin lopussa. Kapriiseissa on myös esillä svengaava rytminen iloittelu, joka antaa vihjeitä eri musiikkityylien sekoittumisesta.

Hillar Kareva (08.12.1931 – 17.06.1992) on opettanut musiikin teoriaa Tallinnassa säveltäjäntyönsä ohella. Hänet tunnetaan parhaiten instrumentaalikamarimusiikista ja teoksista saksofonille. Karevan melodiset kuviot etenevät mielenkiintoisesti tonaalisen ja atonaalisen musiikin rajamailla. Säveltäjän luovasti tuottavimmalla jaksolla syntyneessä Toisessa klarinettisonaatissa, Op.17 on sisällä voimakkaiden tunteiden ja energioiden purkauksia ja laantumisia. Karevan sävelkieltä on pidetty omana aikanaan hieman vanhahtavana ja etenkin kolmannessa osassa on löydettävissä ”shostakovichmaisuutta”.
Lähteet: Estonian Music Information Centre (2015) , Tamm K (2001), Arujärv E. (2015)

 

Liput: 10 eur
Lipun voi ostaa ennakkoon Varsinais-Suomen Viro-keskuksesta (Vanha Suurtori 3) ja konserttipaikalla alkaen klo 13. Konserttilippu sisältää museon sisäänpääsyn, joten tervetuloa tutustumaan Sibelius-museoon. Samalla kannattaa tutustua museon Sibbe 50 -näyttelyyn. Näyttely kertoo Sibelius-museon nykyisestä museorakennuksesta ja sen suunnittelijasta, Woldemar Baeckmanista, rakennuksen täyttäessä 50 vuotta. Näyttely esittelee arkkitehtuuria, suunnittelua ja tontin historiaa mm. valokuvin, rakennuspiirustuksin ja pienoismallein. Museokävijällä on tänä vuonna myös mahdollisuus nähdä museon atriumpihalle. Näyttelyssä kävijälle annetaan mahdollisuus kertoa mielipiteensä rakennuksesta ja Sibbe 50 kysyykin, onko nykyinen museorakennus kamala laatikko vai ihana betonitalo.

Varsinais-Suomen Viro-keskus

Aikaisempia kirjoituksia

Varsinais-Suomen Viro-keskus

Varsinais-Suomen Viro-keskus ry on kaikille avoin kansalaisjärjestö, jonka tarkoituksena on edistää Suomen ja Viron yhteyksiä niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin välillä. Turun Vanhalla Suurtorilla sijaitseva yhdistyksen toimisto palvelee myös Viron kunniakonsulaattina. 

 
Lisätietoja: www.viro-keskus.fi

Uusimmat mielipiteet