LukijaltaTällä palstalla julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Mielipide: Raitiotie ei noudata Turun omaa strategiaa

Raitiotiekeskustelu repii jakolinjoja niin kaupunkilaisten kuin puolueidenkin riveihin.

Aatteellisesti latautunut huutokilpa peittää alleen niin faktat kuin asialliset kysymyksetkin. Turkulaisia ihmisiä leimataan surutta metsäläisiksi, hipeiksi tai gryndereitten kätyreiksi. On vaikeaa käydä asiallista keskustelua, ja vielä vaikeampaa muuttaa mieltään leimakirveen heiluessa.

Raitiotien, superbussien, runkolinjojen ja vallitsevan tilanteen puolustajien on mahdollista esittää vaihtelevia kustannusarvioita ja uhkakuvia aina sen mukaan, mikä oma toive kaupunkimme kehittämisestä ja kehityksestä on. Näitä sitten nollataan, tuunataan ja vahvistetaan täysin ideologisesti. Kukaan ei tunnu tietävän mitään varmaa, eikä keskustelu etene.

Onkin kysyttävä, mitä todella tiedetään? Mitä on jo päätetty? Mitä vaihtoehdot ehkä maksavat? Millä aikavälillä? Kuka maksaa?

Mitä ympäristöön, väestönkasvuun, kiinteistömaan hintamuutoksiin tai viihtyvyyteen liittyviä seurauksia vaihtoehdoilla on?

Mikä vaihtoehto tuo suurimman onnen mahdollisimman monelle turkulaiselle?

Tiedämme, että Turku on valinnut yleiskaavansa pohjaksi Kasvukäytävät-mallin. Tämä malli painottaa paikalliskeskuksia ja kaupunkikeskustaa jo yhdistäviä käytäviä, joihin joukkoliikenne keskitetään ja joitten varsille asutus ja elinkeinot samaten painottuvat. Uudentyyppinen joukkoliikenneratkaisu voikin mallin puitteissa olla aivan perusteltu vaihtoehto. Malli ei kuitenkaan vaadi toteutuakseen tiettyä ratkaisua, vain tietyn muodon.

Tiedämme myös, että uuden joukkoliikenneratkaisun reittejä on piirrelty eri puolille kaupunkia. Osa vaiheittain rakennettavista reiteistä kulkee pitkiä matkoja keskellä viheralueita, kuten Runosmäki–Nättinummessa. Raitiotien puolustajat kertovat mieluusti, että linjaus ei välttämättä merkitse sitä, että metsä rakennetaan umpeen radan vaikutusalueella.

Moinen puolustus ei kuitenkaan Turun valitsemassa Kasvukäytävät-mallissa ole mahdollinen. Mahdollisen ratikan, superbussin tai runkolinjan varret nimen omaan rakennetaan täyteen, koska niin on Turun mallissa sovittu. Käytävät ovat painopistealueita, ja juuri raitiotie luo kaikkein voimakkaimman kaupunkisuunnittelullisen efektin reitilleen.

Viimeiseksi tiedämme, että erilaisten suunnitelmien budjetit ovat satamiljoonaisia. Ratikka on kallein, 300 000 000 euroa. Jos budjetti paukkuu, kuten Espoon Länsimetrossa, Helsingin Pisararadassa, Turun kaupunginteatterissa tai vaikkapa Kakolan funikulaarissa, voi hinta olla paljon suurempi.

Kuka maksaa? Käyttäjäkö? Vaiko veronmaksaja? Tosiasiassa ratikka saadaan edes jossain määrin kannattavaksi vain kiinteistöinvestointien myötä.

Keskustan Turun kunnallisjärjestö toteaa, että raitiotievaihtoehto ei ole Turulle millään tavoin sovelias. Se on veronmaksajille liian kallis, kaupunkiympäristölle liian haitallinen eikä se reittisuunnitelmineen noudata Turun erikseen valitsemaa Kasvukäytävät-mallia.

Raitiotietä ei tule Turkuun – eikä Turun metsiin – rakentaa.

Keskustan Turun kunnallisjärjestö ry:n johtokunta

Lukijalta

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet