LukijaltaTällä palstalla julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia.

MIelipide: Seudulliset lähijunalinjat ja kaupunkikehitys

Turkulaisessa 5.1. otettiin kantaa mielipidekirjoitukseeni. Olen joukkoliikenteen tulevaisuutta tuonut esille taloudellisuuden, laajemman vaikuttavuuden, matkailun ja joukkoliikenteen käyttäjän näkökulmasta. Kaavoituksen täytyy olla pitkäjänteistä ja ennustettavaa, mutta järkevä päätöksenteko on myös sitä, että on valmiutta tehdä muutoksia kaavoitukseen tarvittaessa. Suuri osa visioiduista uusista radoista kulkisi teiden lähellä, mikä helpottaa kaavamuutoksia ja maavarauksia. Kaarinan ja Raision keskustojen kautta ei mene rautatietä, mutta monen muun kaupunginosan kautta menee. Muun muassa sataman, Portsan, Varissuon, Itäharjun ja Kupittaan kautta kulkee rautatie, joka lähijunaliikenteen myötä tukisi kaupunkirakennetta.

Helsingin seudulla lähijunaliikenne toimii Helsingin seudun liikenteen toimialueella HSL:n hallinnassa ja laajempi lähijunaliikenne kulkee VR:n toimesta.

Turun seudun tai Föli-alueen lähijunaliikenteeseen olisi kaksi luontevaa linjaa. Itä–länsi-suuntainen linja kulkisi Naantalista Paimioon ja pohjois–etelä-suuntainen linja Turun satamasta Maariaan ja Jäkärlään. Lisärakentamisella pohjois–etelä-suuntainen linja kulkisi Runosmäen ja lentoaseman kautta. Tämä linja olisi mahdollista jatkaa myös sataman radasta Aurajoen alta tunnelina Majakkarantaan ja sillan kautta Hirvensaloon. Lentoaseman ja Hirvensalon radat avaisivat paljon edullisemmalla rakentamisella Turun sisäiset, seudulliset ja laajemmat yhteydet kuin näihin suunniteltu raitiotien toinen vaihe.

Maakunnan ja seudun lähijunalinjoilla voisi ajaa samalla kalustolla. Seudullinen lähijunaliikenne olisi vilkkaimpina vuorokauden aikoina esimerkiksi vartin tai puolentunnin vuorovälein. Lähijunaliikenne toimisi myös yksiraiteisena, kun kohtauspaikkoja on pysäkeillä. 2010-luvun Sm5 -lähijunakalusto on moderni ja täyttää myös tulevaisuuden vaatimukset.

Positiivisen rakennemuutoksen alueena rautateiden lisärakentamisen kautta avautuu raitiotietä paljon isommat mahdollisuudet kaavoitukseen ja kaupunkikehitykseen yli kaupunkirajojen. Turku–Raisio-kehärata voi kuulostaa villiltä, mutta se toisi kolmannen lähijunalinjan noin kolmasosalla raitiotien arvioidusta kustannustasosta. Lähijunaliikenne tuo myös helpon liitynnän Tampereen ja Helsingin juniin sekä tulevaan tunnin junaan. Uusien ratojen rakentaminen kaksiraiteisena ja sähköistettynä maksaa noin 7–8 miljoonaa euroa kilometriltä. Vanha infra ja tunnelirakentaminen nostavat kustannuksia.

Runkobussilinjat etuuksin ja riittävän isolla kalustolla poistavat raitiotien tarpeen sekä lähijunat täydentävät, laajentavat ja nopeuttavat joukkoliikennettä. Tärkeää on bussien lyhyt pysähtymisväli kaupunkialueilla ja lähijunien nopeus kaupunginosiin ja kehysalueille. Raitiotie tai superbussi on kallis ja turha tähän väliin.

Houkutteleva joukkoliikenne on monilta osin sujuvampaa kuin omalla autolla liikkuminen. Turun ja seutukunnan vetovoimaisuutta lisää toimiva joukkoliikenteen kokonaisuus liityntäpysäkkeineen ja -parkkeineen. Runkobussilinjat (Bus Express) ja lähijunat vastaavat hyvin kaupunkikehityshankkeen viiteen tavoitteeseen aikavälillä 2020–2040.

Marko Heimonen
Kaarina

Lukijalta

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet