Naisen terveydeksi

Ikääntyvän naisen virtsavaivat

Väestö ikääntyy ja iän karttuessa virtsavaivat lisääntyvät. Suomalaisilla 70 vuotta täyttäneillä naisilla puolella on raportoitu esiintyvän virtsankarkailua. Heistä vain noin 50 % ottaa vaivan puheeksi, koska oireet koetaan ikään kuuluvina. Virtsankarkailu saattaa myös äkillisen virtsaamistarpeen tai tiheävirtsaisuuden takia lisätä kaatumisen ja murtumien riskiä sekä niistä johtuvaa sairaalahoidon tarvetta.

Iän myötä naisilla estrogeenin puute aiheuttaa limakalvojen ohenemista altistaen virtsavaivoille ja -tulehduksille. Virtsarakon yliaktiivisuus lisääntyy ja toisaalta rakkolihaksen supistumiskyky heikkenee, mikä voi johtaa rakon tyhjentämishankaluuteen. Lantionpohjan lihasten heikkous on yleistä. Myös pitkäaikainen ummetus vaikuttaa rakon toimintaan. Ikääntyessä yöllinen virtsaneritys lisääntyy jopa 30 %:iin vuorokauden virtsamäärästä aiheuttaen yöllistä virtsaamistarvetta ja virtsankarkailua. Lisäksi jotkut perussairaudet kuten aivoverenkiertohäiriöt, Parkinsonin tauti, muistisairaudet ja diabetes saattavat vaikuttaa virtsavaivojen ilmaantumiseen. Näiden asianmukainen hoito auttaa myös virtsavaivoissa.

Elintavoilla pystyy ainakin osittain estämään ja hoitamaan virtsavaivoja. Nesteitä tulisi nauttia noin 1.5-2 litraa vuorokaudessa, ei liikaa eikä liian vähän. Jos on yövirtsaisuutta, klo 18 jälkeen kannattaa rajoittaa nesteiden käyttöä. Ylipaino on merkittävä virtsankarkailun riskitekijä, mutta iäkkäillä liiallinen laihduttaminen ei ole hyväksi, sillä vaarana on lihasvoimien ja -massan väheneminen. Liikunta-ja toimintakyvyn ylläpito edistää rakon hallintaa. Tavanomainen fyysinen aktiivisuus on suositeltavaa kaikille myös muiden positiivisten terveysvaikutusten takia. Sama pätee tupakoinnin lopettamiseen ja alkoholin käytön välttämiseen. Kofeiinipitoisten juomien vähentämisestä voi olla hyötyä. Ummetusta kannattaa ehkäistä ja hoitaa ruokavaliomuutoksin. Paikallinen estrogeenihoito kahdesti viikossa käytettynä auttaa virtsavaivoihin ikääntyneillä.

Kaikenikäiset naiset hyötyvät lantionpohjan lihasten harjoittelusta. Tähän kannattaa liittää myös alaraajojen lihasvoimia vahvistavia harjoitteita ja muutenkin lihaskuntoa ylläpitävää toimintaa. Muistisairailla aikataulutetusta WC:ssä käymisestä ja muidenkin päivittäisten toimintojen harjoittamisesta on apua. Liikuntakyvyn ylläpitämisessä myös läheiset voivat auttaa aktivoimalla ja toimimalla apuna vaikka näin kevään koittaessa ulkona liikkumisessa.

Seija Ala-Nissilä

Dos, naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen endoskopian erikoislääkäri Tyksin naistenklinikka ja Aura Klinikka

Naisen terveydeksi

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet