LukijaltaTällä palstalla julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Muistokirjoitus: Markku Tähkäpää teki nuorisotyötä, joka on jäänyt liian vähälle huomiolle

Markku Tähkäpää esitteli liidokkejaan vuonna 2012 Kaarinan Kotimäen koulun lennokkikerhossa.

Ilpo Haahtela

Lennokkiurheilija Markku Tähkäpää (1932–2019) kuoli kesäkuussa kotonaan yllättävään sairaskohtaukseen. Hän oli jo ilmoittautunut Jämijärven jokavuotiseen lennokkikilpailuihin. Kilpailuista tuli hänen muistokilpailunsa. Samoin käynee Etelä-Ruotsin Rinkebyssä, jossa vuosittain järjestetään vanhojen lennokkien kilpailut. Näihin on Markku Tähkäpää osallistunut yli 20 vuoden ajan.

Markku Tähkäpään eli ”Tähkän” laji oli vapaastilentävät liidokit. Suurimman menestyksensä hän saavutti vuonna 1959, jolloin Suomen joukkue voitti liidokkien maailmanmestaruuden. Henkilökohtaisesti Tähkäpää oli Suomen joukkueen paras. Hän oli tuttu näky lähes jokaisessa maamme vapaasti lentävien lennokkien kilpailuissa voittaen useita. Vuonna 1959 Tähkäpää valittiin maamme lennokkiurheilijaksi.

Tähkäpään tavaramerkki oli äärimmäisen taitavasti rakennettu lennokki, usein malliltaan muista poikkeava. Puusepän koulutus antoi tähän mahdollisuudet. Markku Tähkäpäälle tunnusomaista oli myös se, että jos hän ei ollut tyytyväinen uuden koneensa ominaisuuksiin, seuraava lennokki valmistui kotona viikossa, kun useimmilta muilta kului tähän vähintään yksi kuukausi.

Edellä kerrottu ilmaisee myös sen, että Tähkäpää oli enemmän empiirikko kuin teoreetikko. Kerrotaan, että Markku Tähkäpää vaihtoi puusepän ammattinsa Postin kirjeenkantajan toimeen saadakseen riittävästi aikaa lennokkiharrastukselleen. Terveydelliset syyt saattoivat kuitenkin painaa enemmän.

Postinkanto oli ulkoilmatyötä, joka vaati hyvää kuntoa, kuten myös vapaasti lentävien lennokkien lennättäminen. Tähkäpää harrasti 1950-luvulla myös keskimatkojen juoksua Turun Urheiluliiton riveissä ja erityisesti naapurit tiesivät Tähkäpään polkevan joka aamu pyörällä 7 kilometrin matkan Ruskon hiekkakuopalle aamu-uintia varten niin kauan kuin vapaata vettä riitti.

Lennokkiurheilijan saavutuksista huolimatta Markku Tähkäpään suurin merkitys on ollut nuorisotyö, erityisesti poikien parissa tehty työ. Tämä osa hänen toiminnastaan on jäänyt liian vähälle huomiolle. Lennokkikerho Kärpänen, johon Markku Tähkäpää liittyi jo 1940-luvulla, oli saanut toimitilat Auralan setlementin kerhotiloista Pohjolan kaupunginosassa, missä toiminta sai jatkua vuosikymmeniä.

Tähkäpää piti lennokkikerhoa myös Turun tuomiokirkkoseurakunnan tiloissa, mutta tästä joukosta ei Artukaisten lentokentälle lennättäjiä tullut. Olennaista oli se, että ”Tähkä” oli aina paikalla niin kerhossa kuin lentokentällä. Hän antoi tarvittaessa neuvoja, mutta moitteet Tähkä osasi muokata hyväksyttävään muotoon: ”Kyllä sinä tuon osaat paremmin tehdä”.

Lennokin lentokuntoon rakentaminen oli tärkeä päämäärä, jota kaikki eivät olisi ilman Tähkän apua saavuttaneet. Markku Tähkäpää oli nuorille pojille esimerkki. Tästä hän saattoi olla tietoinen, mutta ei sitä koskaan tuonut esiin.

Ilpo Haahtela, Esko Hietanen, Jarkko Koski ja Matti Pyykkö

Kirjoittajat ovat Markku Tähkäpään läheisiä ystäviä, entisiä ja nykyisiä lennokkiurheilijoita.

Lukijalta

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet